Daven lähiaikojen kuvia. Rakas kurttukaula.

Ja aikamoinen vekkuli. Välillä tuntuu, että kujeet aina mielessä.

Mamma ei oo vieläkään laittanut minun omaa tuolia ikkunan eteen, niin pitää päivystää sohvalta käsin takapihalle. Kehtas siirtää minun tuolin pois ikkunan eestä, ettei tuu heti kuonotaidetta pestyihin ikkunoihin. On se vaan niin väärin.

Daven yks lempiharrastuksista -> nukkuminen.

Tässä tuli eilen illalla pyytämään iltavilliin mukaan. Leikittiin ja palloteltiin kyllä hänen kanssa kumpikin. Mies enemmänkin. Davella ja miehellä on noita omia iltajuttuja, enkä minä niihin viitti puuttua.

Mamma on miilustanut kukka- yms ostoksilla, niin oon saanu rauhassa nukkua monenakin päivänä, kun ei oo kaikenlaiset koneet pörränneet käynnissä.

Hoitopaikassanikin sain olla tällä viikolla, kun mamma kävi hakemassa rautaa itellensä tiputuksessa. Saapas nähä mimmonen höyrypää siitä nyt tulee,jos virtaa tullee vieläkin enemmän. Ollaankohan me papan kanssa helisemässä?

Omalla takapihalla on hyvä tähystää kaikkea liikkuvaa.

ja tuulettaa korvia.

Viikko sitten otettu kuva, kun tarkastin papan työnjäljen, kun hää pesi painepesurilla etupihan laatotukset. Kaikki oli ok.

Apteekin kulmilla on aina jätetty paljon veistejä. Yritän vastata niihin kaikkiin.

Tulis jo pappa kotia, niin pääsis pitemmälle lenkille. Mamman kanssa tehään vaan löyhyempiä, kun ei hää oo ollu oikein kunnossa.

Taijampa ootellessa ottaa taas pienet unet.

Mitä sinunko kanssa mamma lenkille? Ok. Mennään sitten...