CIMG9780.jpg

Lupasin itselleni, että nyt viimeinkin kokeilen gluteenittomien lusikkaleipien tekemistä. Ohjeita katselin, mm sellaista mihin olisi tullut melkein kaikki jauhot mantelijauhoa, vaan se ohje ei ollenkaan kiehtonut. Gluteenitonta leivontaa- blogissa oli kauniiden  gl lusikkaleipien ohje, vaan minulla ei olisi ollut tuohon taikinaan kaikkia aineksia ja sooloilemaan en nyt halunnut ruveta. Muutoin luotan edelleen tuon blogin ohjeisiin, vaikkei blogia enää paivitetäkkään.

Joitakin viikkoja sitten löysin uuden gl blogin nimeltään Helkan keittiössä ja sieltä olen ohjeita katsellut ja lueskellut ihmisten kommentteja. Päädyin ottamaan gl lusikkaleipien ohjeen sieltä. Ihan siksi, että jauhoina oli käytetty semperin finmixiä. Valmistusohjetta muutin omien tapojeni mukaiseksi.

En tehnyt lusikkaleipiä koko taikinasta, vaan halusin kokeilla helppoja pötköstä leikattavia pikkuleipäpohjia ja niihin täyte. Ihan hyvin toimi ohje noinkin tehtynä, jos ei halua pienellä lusikalla  ruveta pohjia tekemään. Minä laitoin täytteeksi eri makuiset täytteet, koska näitä syövät samat ihmiset, niin ei tuntuisi ihan samalta.

Gluteenittomat lusikkaleivät

(65-70 valmista pikkuleipää, kun tekee pienellä syvällä lusikalla)

Taikina:

200 g voita

1½ dl sokeria

7½ - 8 dl Semperin finmix-jauhoseosta (minä laitoin 8 dl ja ihan vähän vähemmänkin olisi tällä kertaa riittänyt)

1 tl leivinjauhetta

1-2 tl vaniljasokeria

Täytteeksi: marmeladia oman maun mukaan (tai kiinteää hilloa)

Sokerointiin: Siro erikoishienoa sokeria (tarttuu paremmin mitä tavallinen hieno sokeri) tai tomusokeria tarjolle pantaessa.

Valmistaminen:

Mittaa voi kattilaan ja anna sen sulaa, kuohua ja viimein ruskistua kevyesti. Sekoita (ainakin välillä) pohjaa myöten, että näät rasvan ruskistumisen/paahtumisen. Varo, ettet polta rasvaa. liian tummaksikaan.

Jäähdytä rasva.

Laita sokeri vasta jäähtyneeseen rasvaan, niin seos ei kovetu.

Yhdistä seokseen jauho-leivinjauheseos ja pursele taikina oikein kunnolla tasaiseksi ja vielä vähän senkin jälkeen. Taikina tuntuu ensin kovin kuivalta, mutta kun vaan jatkat sekoittamista, se pehmenee.

Minä en antanut taikinan olla yhtään kylmässä, vaan rupesin heti tekemään. Halutessaan taikinan voi antaa olla kylmässä puolisen tuntia.

Muotoile koekakkuja muutama pellille kaksinkertaisen leivinpaperin päälle. Paita koekakut 175 (tai ihan vähän miedommassa) asteisessa uunissa nätin vaaleiksi.

HUOM! ruskistuvat kauhean nopeasti, ainakin tällaiset pienet ohuet, mitä minä teen. Kts postauksen  viimeinen kuva.

(minä teen niin että otan taikinapalan vasempaan käteen , muotoilen siitä pallomaisen, ja sen reunasta oikealla kädellä pikku lusikan avulla painan kämmensyrjää vasten lusikan pesän täyteen pikkuleipätaikinaa, pyyhkäisen lusikan reunat siistiksi ja liuutan pikkuleivän sormien varaan ja laitan sen pellille. Minulla on koko tekemisen ajan se taikinapallo kämmenessä. Ja sitten toinen pohja samalla tavalla...niin kauan aikaa kun taikinapallosta riittäää ja sitten uusi taikinapallo)

Paista täysi pellillinen 175  (tai ihan vähän miedommassa) asteisessa tavallisessa uunissa keskitasossa vain vaalean ruskeiksi. Varo, tummiuvat herkästi liian tummiksi (jos voi on paahdettu kunnolla ruskeaksi)

Pohjat voivat olla pehmeitä, sotkevia heti uunista oton jälkeen. Anna niiden rauhassa jäähtyä. Jos et aio täyttää niitä heti, kasta pikkuleivän puoliskot ainakin sokeriin. Sokeri ei välttämättä tartu enää kun pikkuleipien pinta on kuivahtanut. (tähän vaikuttaa myös millainen taikina on ollut)

Kun täytät pikkuleivät, levitä marmeladia puolille kuorista  (helpoimmin tämä käy pursottamalla, mutta onnistuu kahdella pikkulusikallakin ihan hyvin) ja käännä toinen kanneksi ja paina ihan vähän.

Moni tykkää täyttää pikkuleivät ensin ja vasta sitten sokeroida. tekotapoja on monia. Lusikkaleipiä ei ole mikään pakko sokeroida. Tarjolle pantaessa voi niiden päälle siivilöidä hieman tomusokeria tai syödä ne ihan ilman sokerointia. Makeutta näissä kyllä piisaa ilman pintasokerointiakin.

CIMG9760.jpg

Täysi pellillinenkin paistui kauhean nopeasti. Varo siis, ette polta pikkuleipien pohjia. Kun valmiit, vetäise heti kuumalta pellilta papaerin kanssa tasaiselle alustalle jäähtymään.

Kun pohjat olivat jäähtyneet, sokeroin minä ne ilman täytettä ja jätin hieman kuivahtamaan. Näin varmistin, että sokeri tarttuu pikkuleivän pintaan. MIkään pakkohan lusikkaleipiä ei ole sokeroida. Tarjolle pantaessa voi siivilöidä tomusokeria päälle tai tarjota pikkuleivät ihan ilman pintasokeria.

CIMG9777.jpg

Tässä vaiheessa meinasi tulla epätoivo täyttämisen kanssa. Sen verran löysää/isomarjaista täyte oli, vaan itepäisenä olin päättänyt käyttää kotona olevia aineksia. Kunhan lusikkaleivät sai tuettua paikoilleen vähäksi aikaa tekeentymään, olivat ne ihan ok.

Tämän kuvan tekstiksi passaisi hyvin, ettei kaikki mene aina kuin strömssöössä.

CIMG9781.jpg

Kummasti lusikkaleivät kaunistuivat , kun sokeroin ne toistamiseen ja laitoin puhtaalle alustalle.

CIMG9762.jpg

Halusin kokeilla taikinasta myös helpompitekoista mallia.

Hieraisin taikinasta pötkön, leikkasin sen sahateräisellä veitsellä ohuiksi kiekoiksi (vieläkin ohuemmiksi olisin saanut leikata) ja laitoin paistumaan 175 asteiseen uuniin keskitasoon kahden paperin päälle. Siitäkin huolimatta paistuivat tummemmiksi alapinnaltaan. Minusta siitä puolesta tuli muutenkin kauniimpi.

CIMG9767.jpg

Näihin laitoin täytteeksi aprikoosihilloa heti kun pohjat olivat vähän jäähtyneet. tämäkin täyte oli aika löysää, vaan kyllä se hyvin pysyi täytteenä, kun ei kauhean paljoa laittanut. Takimmaliset käännettynä päälle. Minä laitoin pohjapuolella olevan pinnan päällepäin, koska se oli paistunut minusta kauniimmaksi.

Jos päätyy tekemään tämän mallisia, niin laittaa näihin tutun punaisen täytteen ennen sokerointia, niin tuntuvat ihan maultaan lusikkaleiviltä, vaikka muoto onkin paljon helpompi tehdä.

CIMG9774.jpg

Ja sitten vielä näiden sokerointi Siro-sokerilla.

CIMG9783.jpg

Valmiit pikkuleivät. Yhen maistelin ja oli ihan ok.

CIMG9784.jpg

Kaikki nämä + muutama jo maisteltu pikkuleipä tuli ohjeen mukaisella taikinamäärällä tehtynä pienellä syvällä kahvilusiklla/teelusikalla.

CIMG9757.jpg'

Näiden ekojen koekakkujen jälkeen piti ihan kysyä iteltäni, että miten meni, noin niinku omasta mielestä. Noh, näistäkin koekakuista näki, miten taikina leviää ja pitääkö laittaa lisää jauhoja. Ei tarvinnut. Nämä mustuivat ihan pienessä hetkessä, enkä osannut ollenkaan pitää varaani. Maistellut en näitä. Kaikkien pellillisten kohdalla hämmästyin kuinka nopeasti ne paistuivat. Joten tsekatkaa, tsekatkaa ja vielä kerran tsekatkaa, etteivät gluteenittomat pikkuleivät pääse kärvähtämään.