Korvapuusteja, lehtipullia ja voisilma-kanelipullia.
Näissä taikinana on veteen tehty pullataikina, enkä laittanut kananmunaa taikinaan. Halusin vaan kokeilla, vieläkö olen samaa mieltä mitä ennnen. Juu, olen. Minusta nämä jäivät maultaan hieman tyhjän makuisiksi, vaikka taikinassa on reilusti sokeria, kardemummaa ja suolaa. Jotkut tekevät aina vesipohjaisen, munattoman taikinan, tehköön vaan, mutta ei oo meijän juttu. Monihan väittää, että jos pullat tekee veteen, eikä laita taikinaan kananmunaa tulisi pullista pehmeämpiä, eivätkä ne kuivuisi niin helpolla. Minä olen jääräpää, enkä usko sen näistä asioista johtuvan. Hyvän, pehmoisen pullan tekeminen on niin monen asian yhteissumma.
Eipä ole ennen juolahtanut mieleen laittaa voisilmäpulliin kanelia. Ihan tekovaiheessa pälkähti asia mieleen. Eli kohonneen pullan keskelle painoin kuopan, laitoin kuoppaan kovan voipalan ja sen päälle sokeria-kaneliseosta.Tykkäsimme.
Joskus tulee tehtyä korvapuustiti suoraan leikatusta palasta. Ei näistä vaan minusta niin nättejä tule, mitä perinetiseen tapaan kolmiosta leikattuna. Ehken jos tähän tapaan tekisi kierroksia lisää, olisi se nätimpi.
Muutamia lehtipulliakin tein.Täytteessä rasvan päälle on ripoteltu kaneli-sokeriseosta.
Yritän saada siivottua kategorioita, kunhan saan apua asiaan. En saa tällä hetkellä sisättyä uusia kategorioita, joten siksi Daven kuvien laitto on jäänyt, vaikka jotkut lukijat (tai heidän lapsensa) ovat niitä jo kyselleet.
Mutta tässä hän nyt on. Meidän Dave. Dave täytti maaliskuun lopussa jo puolitoista vuotta. Toissa isänpäivänä körryyttelimme hänet hakemaan aika kaukaa. Aika oli nyt passeli uudelle koiruudelle ja Dave löytyikin hyvin pikaisella aikataululla. Dave on itepäinen, arvonsa tunteva, hyvään palvelusväkeen totuttautunut, ihana rakas riiviö.
Kommentit