Tämäkin 7-minuutin kakku syötiiin meillä kuorruttamattomana, mutta liitän ohjeen loppuun valkoisen hiekkakakun kuorrutuksen mitä olen tähänkin kakkuun joskus tehnyt. Ohjeen lopussa on myös linkki Liian hyvää -blogin ohjeeseen, missä Annella on myös toisenlainen Koskenlaskijasta tehtävä kuorrutusohje. 

Lueskelin äsken ihan mielenkiinnosta eri blogeihin jätettyjä kommentteja 7-minuutin kakuista. Monenmoisia kommervenkkejä tämänkin kakun tekemisessä on tekijöillä ollut: kenellä ei kakku nouse ollenkaan, kenellä nousee ja sitten huokaisee/laskeutuu, kenellä jää ihan kosteaksi, kenellä sattumat valuvat kakun pohjalle ja varsinkin eri suklaita käyttäneet ovat kommentoineet paljonkin siitä, että suklaat valuvat kakkuvuoan pohjalle. Oma kokemukseni tästä taikinasta on, ettei se jaksa kannatella sattumia, eikä siihen saa lisätä nesteitä muuttamatta ainesuhteitä, mikä taasen on ihan hakuammuntaa. Myös ainesten mittaamiset ovat tärkeitä. Ite teen tämän taikinan aina huoneenlämpöisestä pehmeästä rasvasta, en siis sulata rasvaa (monissa ohjeissa kyllä mainitaan, että hyvin onnistuu niinkin). Jos ainekset ovat ok mitatut ja vatkaa tehokkaasti 7 min, niin pakko tämän kakun on kohota. Ja tietenkin paiston pitää onnistua. Kakkuvuoan muoto ja materiaali vaikuttaa paistoon hurjan paljon. Minulla on edelleenkin useimmin käytössä ohuet pinnoitetut ns teflonvuoat, missä lämpötila saa olla vähän miedompi. Vuoka kannattaa voidella hyvin ja jauhottaa, ksoka perunajauhoiset taikinat (ja gluteenittomat) tarttuvat helpommin vuokiin. 

7 minuutin kahvikakku (tällä kertaa maustoin kakun sitruunan raastetulla kuorella, myös appelsiiniversio on hyvää)(paistunut kakku mahtuu just ja just 2 litran vuokaan)

4 munaa 
3 dl sokeria (laitan meille vaan 2,5 dl) 
200 g voita (huoneenlämpöisenä, pehmeänä)

3 tl leivinjauhetta,  pieni ripsaus suolaa
2 tl vaniljasokeria
1½ dl vehnäjauhoja 
2 dl perunajauhoja

Mausta kakkutaikina vatkaamisen jälkeen 1 ison sitruunan (tai appelsiinikakku vastaavasti appelsiinin kuorella) hennosti/ohuelti raastetulla keltaisella kuoriosalla (pese sitruuna ensin hyvin)

Kakun valmistaminen

Voitele ja jauhota vehnäjauhoilla tai korppujauhoilla (vehnäjauhoilla tulee vuoan kuviointi kauniimmin esille) vähintään 2 litran rengasvuoka. Laita uuni kuumenemaan.

Mittaa kaikki aineet kulhoon ja vatkaa sähkövatkaimella (tai yleiskoneella) voimakkaalla nopeudella  7 minuuttia. Sekoita sitruunan kuoriraaste hyvin sekaan. Laita taikina esikäsiteltyyn vuokaan ja tasoita pinta.

Paista  kakkua 160-175 asteessa noin 45-50 min alimmalla tasolla. Kakku kohoaa paljon, tosin myöhäsytytyksellä aika myöhäisessä vaiheessa. (Uuneissa on eroja ja kakkuvuoka vaikuttaa paljon kakun kypsymiseen, joten jos olet saanut hyvän näppituntuman omaan uuniisi ja vuokiin, niin paista tämäkin kakku just samoin kun paistat muutkin kahvikakut.) Kokeile kakun kypsyyttä esim. puisella tikulla....kuiva tikku = kypsä kakku. Varo ettet kypsennä kakkua turhan kuivaksikaan. Anna kypsän kakun jäähtyä vuoassaan muutama minuutti ennen varovaista kumoamista. Anna kakun jäähtyyä täysin kylmäksi ja kuorruta se sitten halutessasi.

Vaalea kuorrutus kakkuun

Minä otin ohjeen Annelta  Liian Hyvää – blogista. Kuorrutusohje on Kultarannan pumpulikakun kuorrutus. Annen ohjeessa täällä on toinenkin kuorrutus kakkuun, mutta sillä ohjeella en ole vielä tehnyt. 

60 g pehmeää voita
100 g maustamatonta tuorejuustoa tai sitruunatuorejuustoa
4 dl tomusokeria
1 rkl sitruunamehua
2 tl vaniljasokeria

Laita kaikki kuorrutteen ainekset kulhoon ja vatkaa kunnolla sekaisin. Levitä kuorrute pienellä palettiveitsellä tai muulla tasasivuisella veitsellä kakun pinnalle. Koristele haluamallasi tavalla. Halutessaan kakun voi pakastaa kuorrutettuna.

Minä maustan 7 minuutin kakun hyvin usein joko appelsiinin- tai sitruunan raastetulla kuorella vaikkei ne alkujaan tähän kakkuun kuulukkaan.

Monasti en nykyisin enää kakkuvuokia jauhota, mutta taikinoille missä on paljon perunajauhoja (tai suklaata) jauhotan vuoat. 

Kakun rakenne muuttuu (siis jämäköityy) hieman, jos sen antaa tekeentyä 1-2 vrk. Vastatehtynä on höttöistä ja hyvinkin pehmeää, mutta sahateräisellä veitsellä saa kyllä leikattua siistejä viipaleita.

Eilen alkuillasta käytiin kahdella kokolla,  Mäyränperän ja Honkamajan kokoilla. Paljon oli porukoita liikkeellä kummassakin paikassa. Muitakin ilmoitettuja isompia kokkoja olis ollu tarjolla, mutta päädyttiin käymään vain näila kahdella. Monia omia kokkoja näkyi myös muutaman km matkalla, isompia ja pienempiä. Muistan kyllä silloin lähes 30 vuotta sitten muutttaessani tänne, miten ihmettelin kokkojen polttamista pääsiäisenä. Ite kun olin tottunut lapsuudessa vaan juhannuskokkoihin. 

Dave oli mukana ja oli ihan liian töpinöissään ihmispaljoudesta.

Mukavaa pääsiäisen jatkoa meille kaikille.

Tämäkin muna-sokeripohjainen kakkuohje on ikivanha ohje. Tätä tulee aina silloin tällöin tehtyä, yleensä appelsiini- tai sitruunaversiona. Nyt päätin pitkästä, pitkästä aikaa tehdä tiikerikakuksi. Ekan kakun tein tuon vanhan ohjeen mukaan lisäten suklaaraitaan ½ dl kaakaojauhettta. Ihan hyvää kakkua tuli siitäkin, mutta arvata saattaa, että jos ei suklaataikinaa löysytä ja vielä kun unohdin sekoittaa kakkukerroksia (yleensä en tee niin muropohjaisiassa, kun ainesuhteet ovat sellaiset, että tulee nätti raita ilman sekoittelua), niin eipä tullut nättiä raitaa tiikeriin. Harvemmin menen vielä uutta testikakkua tekemään ohjeen kirjoitusvaiheessa, vaan nytpä kävin tekasemassa uuden tiikerikakun uuniin. Lisäsin leivinjauhetta ja löysytin kaakaokerrosta, kohta nähdään millainen tuli. Just otin kakun uunista. Ihan viimeisenä on kuvia testikakku kakkosesta.

Samalla perusperusohjeella tehty sitruunakkakkuohje löytyy täältä.

Samalla perusohjeella tehty appelsiinikahvikakku ohje on täällä. Näihin kakkuihin käytän tätä ohjetta eniten.

Huom! Jos haluat, että tiikerikakussa on säntilliset raidat, silloin kannattaa tehdä kakku jämäkämmästä taikinasta, mitkä ovat yleensä rasva-sokerivaahtoisia. Minä tykkään tämän kakun rakenteesta tiikerikakussakin, eikä mulle ole tärkein asia raitojen säntillisyys. 

Alla olevalla ohjeella tein tämän postauksen tiikerikakun.

Tiikerikakku (muna-sokerivaahto)

(minä tein tämän kakun 2 litran vuokaan)

3 munaa (minulla isoja)

3 dl sokeria (valmis kakku ei ole kauhean makeaa, en vähentäisi sokeria)

150 g voita ( tai leivontamargariinia) sulatetaan

1½ dl  vettä, kuumennetaan kiehuvaksi

4½ dl vehnäjauhoja (käytän puolikarkeita)

 1½ tl leivinjauhetta

ripsaus suolaa parantamaan vielä makua

___________

Kaakaoraitaan

2-3 rkl tummaa kaakaojauhetta (minä laitoin nyt 3 rkl)

2 rkl kermaa/ruokakermaa/maitoa

Valmistaminen

Laita uuni kuumenemaan 160-175 asteeseen. (Paista ihan siinä samassa lämmössä uunissasi, missä paistat muutkin kahvikakut. Minulla on käytössä vanhat Matti ja Maija teflonvuoat ja niillä pitää paistolämpötilan olla hieman alhaisempi, sillä johtavat lämpöä hyvin)

Voitele kakkuvuoka ja jauhota se.(jos käyttää sellaista vuokaa mikä pitää esikäsitellä) jos jauhotan vuoan, jauhotan sen nkykyisin vehnäjauhoilla.

Mittaa kaikki ainekset. Mittaa vesi ja rasva samaan kattilaan ja kuumenna seos kiehuvaksi/kunnes rasva on sulanut.

Vatkaa munat ja sokeri hyväksi vaaleaksi paksuksi vaahdoksi.

Lisää sitten kiehuva vesi + sulatettu rasva nostellen seokseen esim pallovatkaimella/haarukkavatkaimella. Älä enää varsinaisesti vatkaa.

Lisää jauho-leivinjauheseos siivilän läpi esim kahdessa erässä, sekoita tasaiseksi taikinaksi. Minä sekoitan pallovatkaimella tämänkin vaiheen. Taikina on löysää, mutta siihen ei saa lisätä jauhoja.

Ota kakkutaikinasta 1/3 eri kulhoon ja sekoita siihen siivilän läpi 2-3 rkl tummaa kaakaojauhetta ja neste. Sekoita taikina tasaiseksi. Kaada puolet vaaleasta taikinasta voideltuun kakkuvuokaan, sitte kaakaotaikina ja päälimmäiseksi loput vaaleasta taikinasta. Nostele haarukalla/kahdella taikinaa, jotta muodostuu raitoja. 

Paista kakkua tavallisen uunin alimmalla ritilällä 40min - 50min. Tarkkaile paistumista, uunit paistavat niin eri tavalla. (Alkuperäisessä ohjeessa on paistoaika jopa 1 tunti.) Minulla on kakut kypsyneet  jo 40-45 minuutissa, kun uunissa on ollut vaan 1 kakku. Kokeile kakun kypsyys puutikulla kakkuosan keskeltä. Kun tikkuun ei tartu kosteaa taikinaa, on kakku kypsää. Anna kakun jäähtyä muutama minuutti vuoassa ja kumoa sitten kakku varovaisesti ritilälle tai vadille/tarjottimelle (laita hieman sokeria pohjalle niin kakku ei tartu alustaan, jos ei ole ritilää.

Tämä kuva on testikakusta 2. Eli noilla ainesuhteilla mitkä on ohjeessa. Leivinjauhetta 1½ tl ja kermalöysytys kaakaotaikinaan. puolelle kakkua myös testimielessä nostelin haarukalla kerroksia sekaisin. 

Kuten näätte, ovat raidat aika persoonalliset.  Minua ei asia haittaa. Ihanan pehmoista kupsakkaa tiikerikakkua oli. Just syötiin maistelupalat.

Tällä ohjeella tehtyyjä muffinsseja olen ihastellut Pirjoterhin Instagramtilillä monet kerrat. Hän on tehnyt vaikka minkä makuisia muffinsseja tällä ohjeella vaihtaen mustikoiden tilalle muuta. Viimein minäkin sain testattua tätä ohjetta. Alkuperäinen ohje on Tarulta täältä.

Pikkasen tein ohjeeseen muutoksia. Tässä ohje miten millä nyt tein ja tulen tekemään toistekkin.

Mustikka-rahkamuffinit (alkuperäinen nimi mehevät mustikkaiset rahkamuffinit)

12 kpl muffinssipellin syvennyksissä paperivuoissa tehtyinä

Taikina:

4 dl vehnäjauhoja

1 ¾ dl sokeria (olisiko kaivannut hieman lisää?)

½ tl leivinjauhetta

½ tl ruokasoodaa

1/3 tl suolaa

3 tl vaniljasokeria

_________________

100 g maitorahkaa

1 ½ dl kermaa (laitoin ruokakermaa)

2 kananmunaa (minulla isoja)

¾ dl ruokaöljyä (laitoin rypsiä)

(lisäksi taikinaan sopisi hirmu hyvin sitruunainen maku ohueksi raastettua kuorta, osaksi nestettä sitruunamehua), mutta minä unohin nyt laittaa tai taikinan voisi maustaa kardemummalla)

________________

Alkuperäisessä ohjeessa on käytetty  2 dl mustikoita, mutta minä käytin noin 3½ dl  (laitoin taikinaan lähes 2 dl ja pinnalle noin 1½ dl, koska halusin näistä runsasmarjaisia)

Valmistaminen: Sekoita kaikki kuivat ainekset keskenään kulhossa esim. pallovatkaimella. Lisää joukkoon rahka, kerma, munat ja öljy. Sekoita taikina tasaiseksi. Lisää mustikat taikinaan. Jos käytät pakastemustikoita lisää ne jäisinä taikinaan ja sekoita sen verran että marjat vaan sekoittuvat, eivät saisi sulaa, muuten värjäävät koko taikinan.  Annostele taikina heti muffinssipellille paperivuokiin. Jos pelkää taikinan värjäytymistä (kaikki ei siitä välitä, minä en tykkää), voi taikinan ja mustikat latoa kerroksittain/vuorotellen vuokiin.  Lisää loput mustikat muffinssien pinnalle. Paista muffinsseja noin 200 asteisessa uunissa keskitasossa noin 20 min. Tarkkaile kypsymistä, uunit kun paistavat niin eri tavalla. Kokeile muffinssien kypsyys tikulla. Kun tikkuun ei tartu kosteaa/raakaa taikinaa, ovat muffinssit kypsiä.

Just ja just reilummalla marjamäärällä mahtuvat normikokoisiin muffinssivuokiin muffinssipellillä paistumaan. Tokihan voisi käyttää amerikanvuokia, mitkä ovat vähän isompia ja niitähän ei tartte laittaa ees muffinssipellille, kun niissä muoto pysyy paiston aikana ilmankin.

Ihan tasaisesti ei uunini paista, mutta keskimmäisetkin ovat kyllä kypsiä, vaikka ovatkin vähän vaaleampia.

Ehottomasti otan tämän ohjeen käyttöön jatkossakin.  Ainut asia mitä mietin ohjeessa on soodan tarpeellisuus? Ei niinkään maun takia (=ei siis missään nimessä maistu muffinsseissa), vaan sen syystä muuttaa mustikoiden antosyaaniväriä. Korostuu varmaan, jos taikinassa reilusti mustikoita. Vaan tämä asia ei missään nimessä ole häiritsevä näissäkään muffinsseissa. Ite vaan kattelee aika kriittisesti tällaisia asioita. Oma lemppariaihe aikoinaan töissä oli opettaa ammattialan kemiaa ja fysiikka. Värimuutokset ruoanlaitossa ja leivonnassa on minusta mielenkiintoinen aihe.

Tämä suklaakääretorttu/unemakääretorttu näyttää samalle mitä tämän postauksen kääretortut, mutta maistuu ihan erilaiselle. Minusta tämä maistuu kertakaikkisen ihanalle, mutta se onkin sitruunaleivonnaisfanin mielipide.

Tämä sitruunainen kääretorttu on siis tehty samalla ohjeella, mutta tuorejuustona käytin sitruunatuorejuustoa maustamatooman tilalla ja lisäksi maustoin täytettä vielä lisää raastetulla sitruunankuorella.

Pohjan tein jälleen gluteenittomana pelkästään perunajauhoilla pohjavaihtoehto 2:lla.

Voita, tomusokeria, sitruunatuorejuustoa, sitruunasta raastettua kuorta = täyte. 1 purkista sitruunatuorejuustoa piisaa  2 kääretorttuun jos tekee samoilla suhteilla mitä minä tein. Jos tykkää runsasjuustoisemmasta voi täytteeseen laittaa enemmän juustoa ja vähemmän voita. 

Takemmassa kulhossa on vaahdotettu voi-tomusokeriseos ja etummaisessa on siteruunatuorejuusto pehmitettynä ja sekaan laitoin vielä sitruunan raastettua kuorta ja sitten nämä seokset vaan sekoitetaan ja täyte on valmis.

Tätä jemmasin itellemmekin pääsiäiseksi pakastimeen. Osan sai ystävät maistiaisiksi. 

Keskiviikkona meillä oli pienimuotoiset markkinat torilla ja siellä oli myymässä Raudaskalan edustaja tuotteitaan. Olen aina tykännyt heidän tuotteistaan, eikä ole maksettu mainos. Siikahyvä oli yksi tuote mitä ostin. Olen sillä nyt herkutellut aamuin illoin ohuen ruisleivän päälle laitettuna. Lisämakua tuomaan saksin vielä kasvattamiani sinapinsiemeniä kalaleipien pinnalle. Minusta niiden kirpakka maku sopii hyvin kalan kanssa. Siikahyvä on runsassuolainen "mössö" joten makua piisasi vaikka laitoin vielä friseesalaattiakin leiville. Kulhossa on maustamatonta jogurttia reilulla määrällä pakastemustikoita ja sähällä sokerilla.  Kiitos siskolle, kun toit taas meille mustikoita. 

5.kasvatuspäivä on menossa näillä sinapinsiemenillä. Nyt näitä jo raaskii leikata käyttöön.

Suklaakääretorttu on aina lukeutunut omiin lempileivonnaisiini, vaikka aika harvoin sitä tuleekin tehtyä. Täältä löytyy kokoava postaus suklaakääretorttutaikinoista ja perinteisistä täytteistä ja tämänkin postauksen ohjeet sinne kopioin. Minä teen 4 munan kääretorttupohjan 34x37 pellille ja käärin rullan pitkältä sivulta. Jos haluaa muhkeamman, niin käärii rullan lyhyeltä sivulta. Teen kääretorttuja sekä leivinjauheella, että ilman. Periaatteesssa kääretorttutaikina ei tartte leivinjauhetta, mutta useimmissa ohjeissa se kuitenkin vielä nykyisinkin on, niin minäkin olen antanut olla. Esim täällä ekassa kuvassa vasemmalla oleva kääris on tehty ilman leivinjauhetta ja on vähintään yhtä hyvä mitä leivinjauheversio. Kääriksen onnistuminenkin on niin monen asian summa. Jos taikina ja paisto on kunnossa, uskallan väittää, että useimmat murtavat kääretorttunsa rullaaamisvaiheessa. Otin videon pätkiä rullaamisesta, katon onko mikään julkaisukelpoinen Instagramin ja Facen puolella, tännehän ei videoita saa laitettua.

Perinteiseen tapaan suklaakääretortun täytteenä on voi-sokerivaahto/kreemi eri tavoin tehtynä. Täältä löytyy 3 erilaista ohjetta kreemiin. Oma lemppari on kautta aikojen ollut tuo voi-vaniljakiisseli täyteversio, missä keiteteään ensin kiisseli ja se yhdistetään rasvavaahtoon. Lähikuukausina olen halunnut tehdä täytteeksi tuorejuustolla kevennetyn voikreemin, kuten viime marraskuun postauksessakin tein. Tosin tässä minun käyttämässäni kreemissä on voita aika paljon. halutessaan sitä voisi vähän vähentääkkin ja silti tulee hyvä kreemi. Marraskuun tekeleessäni täytekerros oli mielestäni liian paksu ja täyte maistui turhan paljon tuorejuustolle, joten en julkaissut ohjetta. Nyt olen kokeillut ohjetta uudemman kerran useaan kertaan ja täytteen ainesuhteiksi on vakiintunut alla oleva tuorejuusto-voikreemi. Tuorejuuston ja voin suhdetta muuttamalla saa eri oloisen täytteen. Minä halusin täytteestä voisen ja tuorejuustoa vain vähän. 

Kääretortun tekemisen eri vaiheissa on varmaan yhtä monta tapaa mitä tekijääkin. MInä en esim koskaan ole tuntenut omaksseni tapaa missä pelkkä paistettu pohjalevy rullataan liinan/papaerin avulla ja sitten jäähtyneenä aukaistaisiin ja täytetään ja rullataan uudemmank kerran. Monet vannovat tämän tavan nimeen vakuuttaen että kääretorttu on helppo rullata näin tehden, eikä se repeä. En usko, en! Kokeillut kyllä olen tätäkin tapaa. 

Minulla on vanhanaikainen katsontakanta ja kääretortussa päälle päin kuuluu paistopinta. Monet rullaavat kääretortut nykyisin niin että paistopinta tulee sisälle päin. 

Tämän postuksen kuvat ovat eri tekokerroilta, siksi eri näköisiä.

Tällaiseksi on muotoutunut käyttämäni suklaa/unelmakääretorttuohje. Pohjavaihtoehtoja on 2. Lähiaikoina olen tehnyt 2 taikinalla gluteenittomia perunajauhoilla tehtäviä pohjia eniten.

Suklaakääretorttu (unelmakääretorttu)

Pohjavaihtoehto 1: (Tämä on ollut perusohjeeni kääretorttuun, mutta nykyisin teenusein pohjavaihtoehto 2)

4 isoa munaa

1½ dl sokeria

1½ dl jauhoja (laitan 1 dl vehnäjauhoja + ½ dl perunajauhoja)

1 tl leivinjauhetta (kaikki eivät laita, minä laitan)

3 rkl tummaa kaakaojauhetta

Pohjavaihtoehto  2,  millä teen nykyisin aika usein

(tässä on vaan pikkasen eri ainesuhteet jauhoissa-kaakaossa. Tämä ohje on nykyisin monilla sivustoilla)

4 isoa munaa

1½ dl sokeria

1 dl perunajauhoja

½ dl tummaa kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

(Lisäksi tarvitaan rasvasulaa leivinpaperin voiteluun)

Pohjan valmistaminen.

Laita uuni kuumenemaan (ihan pikkasen yli) 200 asteeseen. Laita pellille leivinpaperi ja voitele se rasvasulalla. Mittaa kaikki ainekset; munat ja sokeri yhteen kulhoon ja toiseen kaikki kuivat ainekset.

Tee sitten pohja: vatkaa munat ja sokeri oikein hyväksi valkoiseksi kuohkeaksi paksuksi vaahdoksi. Sekoita kuivat ainekset keskenään ja lisää ne siivilän läpi vaahdon sekaan sekoittaen rauhallisesti (minä teen tämän vaiheen pallovatkaimella). Sekoita ihan pohjaa myöten nostellen. Lisää jauhot esim 2-3 erässä. Tarkista vielä nuolijalla, että taikina on tasaista ihan astian pohjaa myöten. Kaada kuohkea taikina pellille ja levitä tasaiseksi, ihan nurkkia myöten. Varo ettei keskelle jää taikinaa paksummalti. Paista pohja heti uunin keskiosassa 8-10 min eli kunnes pohja on pinnalta kauniin ruskea ja pohjakin on saanut paistopintaa. Älä paista pohjaa liian kuivaksi, muuten se väkisinkin repeilee käärittäessä. Anna pohjan jäähtyä pari min, varsinkin jos kumoat sen sokeroidun leivinpaperin päälle. Minä kumoa kääretorttupohjat aina leivinliinan päälle (liinalle ei tartte laittaa sokeria). Irrota paperi pohjasta irti. Jätä paperi kuitenkin pohjan päälle. Laita vielä leivinliina/pyyhe pohjan päälle ja jätä pohja jäähtymään ihan kylmäksi.

Tuorejuusto-voikreemitäytteen ainesuhteita voi muuttaa riippuen haluaako siitä voisen jämäkän vai vähempirasvaisen runsasjuustoisen. (monet tekevät suhteilla 200 tuorejuustoa ja 100 g voita. Miinä halusin perinteisen runsasvoisen kreemin vähemmällä tuorejuustolla)

Kaikissa tämän postauksen kääretortuissa on kreemi tehty alla olevalla ohjeella.

Tuorejuusto-voikreemitäyte     (tulee paksu täytekerros)

150 g voita (huoneenlämpöisenä)

1½ dl tomusokeria

100 g maustamatonta tuorejuustoa (huoneenlämpöisenä)

1 tl vaniljasokeria (enemmänkin voi laittaa)

Kreemin tekotapojakin on monia. MInä teen kreemin nykyisin aina näin, eikä kertaakaan (vielä) ole juoksettunut.

Vatkaa pehmeä voi, vaniljasokeri ja tomusokeri hyväksi vaaleaksi kuohkeaksi vaahdoksi. Minä käytän sähkövatkainta. Vatkaa toisessa kulhossa tuorejuusto pehmeäksi. Kun pohja on täysin kylmä, sekoita vasta sitten täyte. Yhdistä tuorejuusto rasva-sokerivaahtoon ja vain sekoita se tasaiseksi, älä siis enää vatkaa voimakkaasti yhdistämisen jälkeen. 

Kääretortun täyttäminen ja rullaaminen:

Levitä täyte heti jäähtyneelle kääretorttulevylle ja rullaa napakaksi rullaksi. Minä rullaan pitkältä sivulta, mutta halutessasi pulskemman rullan, voi tietenkin rullata myös lyhyeltä sivulta. Tee rullaukseen oikein pieni aloitus, ei haittaa vaikka pohjalevy tässä vaiheessa murtuu ja siitä sitten leivinliinan/paperin avulla rupeaa rullaamaan omalla painollaan, rullaa ei enää paineta rullaamisvaiheessa. Kääri rulla liinaan/sokeroituun leivinpaperiin ja laita tekeentymään kylmään. Tällää liitoskohta alas keskelle, niin tulee nätimpi rulla. Täyte kovettuu jääkaapissa.Viipaleiksi leikkaaminen on helpompaa tehdä jähmeälle kääretortulle. Kääretorttutäyte pehmenee, kun sen antaa olla huoneenlämmössä vähän aikaa. Kummanlaisesta täytteestä sitten tykkääkään enemmän. Minä ite tykkään kohmeessa olevasta/jopa jäisestä. Kääretorttu pitää säilyttää kylmässä. Sen voi myös pakastaa.

Minä tykkään voidella leivinpaperin voisulalla ennen taikinan siihen laittamista. Taikinan levityyksessä kannattaaa olla ripeänä, ettei taikina laskeudu. Helposti jää keskeltä paksummaksi, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Pohjalevy saa jäähtyä pari min ennen kumoamista. 

Tämä just kumottu pohjalevy on tehty pohjavaihtoehto 2. Leivinpaperin irrottamisen jälkeen jätän paperin pohjan päälle ja laitan vielä leivinliinan ja saa rauhassa jäähtyä ihan kylmäksi. 

Tämä pohja on tehty pohjavaihtoehdolla 1. Vaikka tähän on jo täyte levitetty, näkyy reunoista että tämä on pikkasen vaaleampi vähemmän kaakaon ja isomman jauhomäärän takia ja pikkasen pulskempi, koska jauhoja enemmän.

Täytekreemin tekotapoja on useita. Monissa ohjeissa käsketään vaan laittamaan ainekset kulhoon ja vatkaamaan tasaiseksi ja se onnistuukin, riippuen täytteen ainesuhteista ja niiden lämpötilasta. Aineidenhan pitäisi olla saman lämpöisiä.

Olen päätynyt tällaiseen kreemin tekotapaan, että vaahdotan voi-tomusokerivaahdon eri kulhossa oikein hyväksi ja toisessa kulhossa vatkaan tuorejuuston pehmeäksi seokseksi ja sitten vaan yhdistän se sekoittaen.

Minun kääretortussa sais olla kuitenkin vähän paistopintaa, mutta liian kuivaksikaan ei saa paistaa, muuten repeää rullatessa, vaikka kuinka taidokkaasti rullaamisen tekis.

Kaikista kääretortuista ei tule aina samannäköisiä, vaikka kuinka yrittää. Nämä on rullattu pitemmältä sivulta. Ja minä haluan edelleenkin paistopinnan päälle päin. 

Liinaan kääräistynä laitan jääkaappiin tekeytymään. Täyte kovettuu voin takia, mutta se myös pehmenee, kun leikatun kääretortun antaa olla huoneenlämmössä hetkisen. Jos tykkää pehmeästä täytteestä enemmän. 

Tämä on tehty pohjavaihtoehto 1.

Tämä on tehty pohjavaihtoehto 2.

Kun kääretorttu on huoneenlämmössä, pehmenee täyte. Tässä täyteohjeessa on sen verran paljon voita, että kylmästä otettuna käärötortun täyte on aika kovaa. 

Tässä vielä kuva viime marraskuussa tekemästäni suklaakääretortusta. Jotkut kirjoittivat haluavansa tämänkin ohjeen. Kuulemma täytettä ei voi olla koskaan liikaa. Tässä on pohjavahtoehto 1 ja enemmän tuorejuustoa sisältävä täyte (mikä siis on minulle ihan liian paksu kerros) on tehty suhteella 175 g voita + 2 dl tomusokeria +1-2 tl vaniljasokeria +200 g tuorejuustoa.

Päiväkahveille teki mieli lettuja, joten samalla kun keittelin kalakeiton paistoin muutamia isoja lettuja.

 Isot letut 8 kpl

5 dl maitoa (minulla täysmaitoa)

2 kananmunaa

½ tl suolaa

(2 rkl sokeria, minä laitan, koska syödään lettuja myös ilman makeita lisukkeita)

2½ dl vehnäjauhoja

Lisäksi tarvitaan paistamiseen voita

Sekoita kaikki lettutaikinan ainekset kierre-/pallovatkaimella tasaiseksi taikinaksi. Anna taikinan tekeentyä puolisen tuntia, jos siihen on aikaa. Minä paistoin letut heti. Keskikuuma pannu, vähän rasvaa pannulle ja paistaa letut halutun värisiksi molemmin puolin. Minä annostelin taikinan tavallisella muovisella soppakauhalla, 1 kauhallinen taikinaa = iso lettu.

Lisukkeeksi otettiin kotitekoista mansikka-raparperihilloa (hillo-marmeladisokerilla tehtyä) ja minä otin omaan annokseeni vielä maustamatonta rahkaa.

Minä en ole lapsuudessani kampanisuihin tottunut, mutta nyt vanhemmiten olen niistä ruvennut tykkäämään. Blogista löytyy muutamia ohjeita joilla olen aikaisemmin tehnyt. Nyt taas halusin ottaa uuden ohjeen kokeiltavaksi. Ihan ei putkeen mennyt eka kokeilukerta, vaan venkslasin taikinaa ekan pellillisen paiston jälkeen lisäten siihen jauhoja ja vaivaten taikinaa ihan kunnolla lisää, vaikkakin monissa ohjeissa käsketään taikina vaan sekoittamaan just ja justa sekaisin. Niinpä ohje olikin testattava vielä uudemman kerran ennen julkaisemista.

Tämän postauksen kampanisuohjetta testasin siis pariinkin kertaan ennen julkaisemista, koska lisäsin ekalla kerralla summan mutikassa jauhoja. Ja tuolla alkuperäisellä sokeri- ja jauhomäärällä olivat kampanisut myös liian makieta makuuni, vaikkakin monissa ohjeissa on sokeria paljonkin enemmän. Minä olen ottanut tämän ohjeen kokeiltavien listalle jostain Facen leivonta/ruokaryhmän kommenttiosiosta nimellä hyvät kampanisut. En yhtään tiedä mistä päin ohje on lähtöisin, mutta makea versio tämä on. Yleensä en soodalla tehdyistä kampanisuista niin perusta, mutta tässä sitä on sen verran vähän, ettei maku puske läpi. 

Minä teen tällä alla olevalla aika isolla ohjeella, mutta ohjehhan on helppo puolittaa, jos haluaa pienemmän määrän. Malta lukea koko ohje ennen kun rupeat tekemään.

Kampanisut

(minä tein nyt isohkoja 10 cm x 5 cm ja reilun paksujakin ja ohjeella tehden tuli noin 45 kpl)

500 g voita (huoneenlämpöistä)

3 dl sokeria

ripsaus suolaa (laitoin ½ tl)

2 tl soodaa

12-13 dl vehnäjauhoja (minä laitan isomman määrän mukaan)

3 dl (= 1½ pientä prk) kermaviiliä (myös piimä mainitaan ohjeessa, mutta minä en ole tällä ohjeella piimällä tehnyt)

Valmistaminen

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita sooda hyvin vehnäjauhoihin. Lisää  jauhoseos siivilän läpi ja kermaviili  rasva-sokerivaahtoon ja sekoita taikina oikein hyvin tasaiseksi. Minä sekoitan ihan vaan käsin ilman mitään välinettä. Taikinasta tulee aika jämäkkää. Kaulitse taikina pienemmissä osissa jauhotetulla pöydällä noin 1 cm paksuiseksi levyksi (monet tekevät ohuemmasta taikinalevystä) ja leikkaa siitä 10x5 suorakaiteen mallisia osia käyttöäen apuna esim leivonpaperista leikattua suikaletta. Leikkaa jokaiseen kampaan esim. 4 viiltoa (viiltojen määrä voi vaihdella tekijästä ja tekopaikasta riippuen) ja nosta kampanisut pellille. Kampaa voi hieman levittää niin että sakarat levittäytyvät irti toisistaan. Paista kampanisut 225 asteisessa uunissa tasalämmöllä 8 -10 min halutun ruskeiksi. Minulla uuni paistaa pohjasta täräkämmin, joten laitoin näihinkin 2 leivinpaperia päällekkäin pellille. Anna paistettujen kampanisujen jäähtyä ja ovat valmiita nautittavaksi. Kampanisut voidaan myös ihan hyvin pakastaa.

Sakaroiden määrä voi vaihdella 3-5. Mulla sille ei oo niin suurta merkitystä. Moni tekee ohuemmasta taikinalevystä. Ite tykkään pulleista.

Minulla paistossa 2 leivinpaperia päällekkäin, että kun paistan uunin keskitasossa, ei tartte paistotasoa vaihella. Uuni on sen verran täräkka pohjapaistossa.

Yläpuolella olevat kampanisut ovat ekasta kokeilukerrasta, kun olin jo lisännyt summan mutikassa jauhoja taikinaan. Siitäkin huolimatta oli tämä taikina vähän pehmeämpää mitä nyt toisella kerralla tekemäni. Kuvien perusteella mitä Facessa näkyy, porukat tekevät aika pehmoisesta taikinasta kanpanisuja. Minä ite tykkään vähän jämäkämmästä rakenteesta. Se taikinan pehmeys näkyy tuosta paistopinnasta. 

Kaikki versiot on kuitenkin syötyä tullut. Kun lisäsin taikinaan jauhoja, ei kampanisujen makeuskaan enää tuntunut itelleni liialta. Tästä toisesta erästä piisasi jo ystävillekkin maistiaispusseja ja muutamia laitoin itelleni pakastimeen. 

Viime vikko oli meillä silleen erilainen, että saatiin maanantaina siskon porukka Kaavilta meille kyläilemaan. Päivät menivät ihan liian nopsaan kierrellessä kylällä kaupoissa ja kirppareilla, ulkoillessa, ruoanlaitossa yms tavallisessa. 

Tässä muutaman aamun aamupalapöytäkuvia. Ei näissä mitään ihmeellistä ole. Sisko halus oppia tekemään chiavanukkaan, niin teki valvovan silmäni alla ma iltana isomman kupillisen meille kahdelle muutamaksi päiväksi mansikkaversiona. Miehet tyytyivät jogurttiin. Kummallisia?

Erilaisia leipiä/sämpylöitä, leikkeleitä, tuoretta ja jotain makeaa pitää kans olla kahville. Osa juo teetä, osa kahvia. 

Ihan arkiset aamupalapöydät.Kaikkia ei laiteta tarjoiluastioihin. Puuroa olisin keittänyt, mutta porukat halus mennä jogurtti/chiavanukaslinjalla. Sentään munia sain paistaa tälle aamulle. Ihanaa oli kaikessa rauhassa syödä porukalla aamupalaa. Käytiin siskon kanssa jo ennen syömisiä kuntosalilla ja minä kävin yhtenä aamuna jo labroissa Oysia varten. Menen pääsiäisviikolla pieneen toimenpiteeseen, niin pitää keittiöhommiakin järjestellä jo etukäteen pääsiäistä varten. 

 Sisko oli maanantai aamuna anivarhain paistanut meille 2 isoa vaaleaa juurileipää. Tämä ohje saatiin vuosia sitten veljemme vaimolta ja sisko näitä innostui tekemään, minä en. Kerran kokeilin, vaan sitten se jäi. Sisko vähän harmitteli, etteivät leivät oo niin kauhean nättejä, mutta minusta noissa ei ole mitään vikaa. Yleensä tekee pyöreitä leipiä, mutta nyt oli tehnyt vuokaversiot minulle. Herkullista maultaan ja pakastamisen/tekeytymisen jälkeen saa leikattua ohuita siivuja, mistä minä tykkään. Leivissä on spelttiä, vehnää ja kohtuudella erilaisia siemeniä.

K-supermarket Oulaisiin rupes tulemaan Lapin leipomon tuotteita.

Yhtenä aamuna maisteltiin Lapin leipomon Hiuko moniviljasämpylöitä. Jakoivat mielipiteitä suolaisuuden  (ovat runsassuolaisia) ja siemensattumien kovuuden takia. Ja makeuden (siirappia) takia minulla hieman tökki näiden maku. Voisin toki ostaa uudemmankin kerran.