Jokunen aika sitten bongasin smetanabroilerin ohjeen täältä. Ohje tuntui sellaiselta, että vois meillekkin maistua, joten parisen päivää sitten päätin kokeilla ohjeen. 

Ohje on kopioitu Sarin postauksesta täältä. (Suluissa omia lisäyksiäni.)

Smetanakana (smetanabroileri) 

4 annosta

Lihojen maustaminen. Ens kerralla paloittelen lihoja pienmmiksi.

Ruoka menossa uuniin.

Uuni oli päällä 45 min ja sen jälkeen annoi ruoan vielä tekeentyä vähän aikaa uunissa. 

Keitetyn orzon/jyväpastan, parsakaalien ja kotitekoisen karviaishillon lisäksi  tein aterialle salaatit.

Kylläpä vamistui hernekeitto vaivattomasti muiden töiden lomassa ja lenkilläkin kävin kypsymisen aikana. Niin kauan kun meillä on Russeli (eli Russell hobbsin monitoimilaite) ollut, oli tämä eka kerta tehä hernekeittoa sillä. Yleensä teen keiton pienemmässä haudutuspadassa, mihin mahtuu kypsymään keitto 500 g herneistä tai teen 10 litran kattilallisen keittoa. Kyllä Russeli pääsee meillä hommiin jatkossa hernekeitonkin teossa

Padan pohjalle laitoin nokareen voita ja annoin rasvan sulaa ja ruskistua ja sitten laitoin lihat ja sipulit ja kansi kiinni. Af 230 

Muutaman kerran sekoittelin lihoja.

Tällä kertaa laitoin herneet likomaan edellisenä iltana. keitän monasti hernerokan myös liottamattomista herneitä, eikä keittoaika ole paljoakan pitempi. Minä kaadoin liotusveden pois ja laitoin uuden veden Russeliin. Tässä on siis 1 kg kuivattuje herneitä.

Lihat, sipulit, herneet ja vesi ovat padassa.

Vaihteeksi oli hyvää hernekeitto/hernerokka kokolihallakin. useimmin tulee tehtyä naidan 10% jauhelihasta. Tällä kertaa jätin tarkoituksella pois porkkanakuutiot. 

Sunnuntaiaamuina tekee usein mieli jotain aamiaislettuja. Useimmin tulee paistettua ns amerikkalaisia pannukakkuja, kuten nämä, mutta nyt halusin hyödyntää ylikypsiä banaaneita. Jokunen aika sitten paistoin itselleni niitä ohukaisia, mihin tulee vaan banaania ja kananmunaa (ja kanelia), mutta koska nuo letut ei niin maistu kanssasyöjälle, tein nyt muunlaisia. Muutamaa erilaista ohjetta katselin netistä. Tämän Yhteishyvän ohjeen otin pohjaksi.

Alla olevalla ohjeella tein aamiaisletut. Meille kyllä olis piisannut puolikaskin määrä kerraksi, mutta jotenkin nämä kaikki kyllä aamupäivän aikana hävisivät pöydällä olevalta lautaselta. Muista puolittaa ohje, jos syöjiä ei ole montaa. 

Banaani-kauraletut

(minulla tuli 24 kpl pieniä, kun paistoin paistinpannulla 6 kpl kerralla)

2 ihan isoa banaania (ilman kuoria ja saavat ola vaikka ihan reilusti yikypsiäkin) 

4 kpl munia

2 dl kaurahiutaleita (vähän vähempikin varmasti piisaisi, ainakin jos surrauttaa sauvasekoittimella kaiken tasaiseksi)

0,5 - 1 tl kanelia

1 tl leivinjauhetta

ripsaus suolaa

(Lisäys. Ens kerralla ripsautan vähän makeutta taikinaankin, koska meillä toinen syöjä syö nämäkin ilman lisukkeita) 

Lisäksi tarvitaan öljyä/voita paistoon

Mieluisia lisäkkeitä? 

Valmistaminen:

Surrauta kaikki ainekset sauvasekoittimella tasaiseksi seokseksi. Tai voip tehä ilman konettakin. Jos soseutat banaanit haarukalla ja vaan sekoitat muut ainekset sekaan, on seoksen annnettava turvota väh 10 min. Paista pieniä ohukaisia rasvassa pannulla. Pienet on helpompi kääntää. Älä hötkyile paistossa, niin kääntö onnistuu lastalla oikein helposti. Varo, letut tummuvat helposti liikaa. Valmiit letut ei oo makeita, joten sitä sais tulla lisukkeista. Meillä otettiin lisukkeeksi karhunvadelmia, Jukkolan rahkaa ja lorautin vähän siirappiakin annokseen.

Laitoin noin rkl taikinaa /lettu. Kohoavat paiston aikana. 

Tällaisia pieniä lättyjä tuli 24 kpl.

Letut eivät ole tuolla kaurahiutalemäärällä makeita, mutta lisukkeilla saa helposti lisää makeutta. Tosin laitoin ohjeeseen, että ens kerralla ripsautan vähän makeutta lettutaikinaankin. Myös banaanien kypsyys/makeus vaikuttaa tietty lopputulokseen. 

Ns korvapuustipannukakku on ollut jo pitkään to-do-listallani. Nyt olen tätä tehnyt jo 3 x reilun viikon aikana, eikä nytkään ole kun muutama palanen kahvileiväksi. Ei toki ite olla syöty olleskaan kaikkia, vaan monet ystävät ovat saaneet maistiaisia ja vieraat kotiviemisiä iltapalaksi. 

Leivonnaisten/ruokien nimitykset ei aina ole niin yksinkertaisia. Itteäni vastustaa tämänkin pannarin kohdalla nimitys korvapuustipannukakku. Miksi kaikki mikä maistuu kanelille ja kardemummalle nimitetään korvapuusti sitä, korvapuusti tätä... tosin, kuvaahan tuokin nimitys tämänkin pannarin makumaailmaa, joten annanpa minäkin sitten olla tämän pannarin nimen korvapuustipannukakku.

Korvapuustipannukakkuohjeita löytyy netistä muutamaa sorttiä miten korvapuustimainen kanelinen seos yhdistetään pannariin. Minä valitsin kokeiltavaksi ihan tällaisista aina kotona olevista aineksista tehtävän, enkä esim kreemipohjaista seosta. Periaatteena korvapuustipannarissa on, että on ihan tavallinen kardemummalla maustettu pannaritaikina ja raakan pannarin pinnalle laitetaan voista, kanelista, fariinisokerista ja jauhoista tehty seos, mikä tekee pannariin kanelisia raitoja.

Olen kokeillut  tästä pannarista nyt vähän eri suhteilla (niin taikinan kuin voi-kaneliseoksenkin kohdalta) eri ainesssuhteita ja nyt luulen löytäneeni meille passelin.

Lähinnä pienet erot aiheutuuvat seuraavista asioista: Laitetaanko pannariin makeutt , vai tuleeko kaikki makeus kanelisesta fariinisokeriseoksesta? Laitetaanko taikinaan rasvaa, vai tuleeko riittävä rasvaisuus voi-kaneliseoksesta? Taikinan jauhomäärä? Tarvitseeko vähän enemmän jauhoja kannatellakseen kanelisen seoksen? Paljonko jauhoja voi-kaneliseokseen, että se jäisi pannariin, eikä kaikki painuisi pohjalle? Ja kardemummamäärä?

Tehtyäni 3 eri kokeilua päädyin meillä tähän ratkaisuun;

Taikinaankin tulee vähän sokeria ja yllättävänkin paljon fariinisokeria voi-kaneliseokseen, että on makeahkoa (koska kanelia reilusti ja se syö makeutta), jauhoja taikinaan korkeintaan ihan pikkasen enemmän mitä normipannariin, että pehmeys, kuohkeus säilyy. Kardemumman mauista tykättään, mutta mulle 2 tl oli jo siinä rajoilla, että onko liikaa? Taikinaan en laita rasvaa ekan kokeilun jälkeen. Voi-kaneliseoksen jauhomäärään palasin pienempää määrään, koska tuo kanelinen seos kuitenkin valuu pohjalle ja pannarissa on hieman tahmea pohja, ainakin kunnes se ehtii kunnolla jäähtyä. Eilen syötiin ekojen vieraiden kanssa pannaria just uunista otettuna ja kyllä senkin sai lastalla siirrettyä lautaselle. Minä en ole vielä keksinyt ratkaisua, että jos ei tykkää tahmeasta pohjasta miten menetellä. Meitä se ei haittaa. Jos oot keksinyt ratkaisun, niin kerro mullekkin. Ratkaisu ei ole se, että laittaa paljon vähemmän seosta, koska maku edellä mennään.

Voit tehä peruspannarin ihan sillä omalla lemppariohjeellasi  ja lisäät vaan makuseoksen pinnalle. Minä teen alla olevalla ohjeella.

Korvapuustipannukakku

(käyttämäni pellin koko on 34x37 cm ja ohjeella tehden tulee kuvan paksuinen pannari. Ei siis kauhean paksua, on meidän maun mukaista)

Pannukakkutaikina:

8 dl maitoa (käytän täysmaitoa)

3 isoa kananmunaa

½ dl sokeria (jos ei laita taikinaan ollenkaan sokeria, kannttaa makuraitaan laittaa isomman määrän mukaan)

1 tl suolaa (jos tykkäät hirmu vähäsuolaisesta, vähennä)

4 - 4½ dl vehnäjauhoja

1-2 tl jauhettua kardemummaa (omat kokeiluni olivat 1 tl, 1½ tl, ja 2 tl.... isoin määrä oli mulle jo pikkasen turhankin reilusti maistuva, joten minä laitan jatkossa 1½ tl, kuten viimeisimmässä kokeilussani)

(taikinaan en laita rasvaa, kokeilin kyllä ekassa kokeilussa)

Makuraita:

50 g voita sulatettuna

1 - 1½ dl fariinisokeria (mittaa löyhästä. minä laitan meille pikkasen yli dl, mutta oikein makeasta tykkäävät laittakaa isoin määrä tai jos ei laita taikinaan ollenkaan tavallista sokeria)

1 rkl (eli 3 tl) jauhettua kanelia (tämä määrä maistuu pannarissa jo reilusti)

1 (kukkura) rkl vehnäjauhoja

Valmistaminen:

Sekoita pannaritaikinan aineksista tasainen taikina esim pallovatkaimella. (Jätä taikina tekeytymään puoleksi tunniksi, jos siihen on aikaa. ) Sekoita makuraidan ainekset. Kaada pannaritaikina reunalliselle uunipellille/uunipannulle leivinpaperin päälle. Annostele makuraita mahdollisimman tasaisesti pinnalle esim lusikalla. Sotke/vetele makuraitakohtia esim tikulla tai veitsen terän päällä hieman sekaisin. Älä riko pohjasta leivinpaperia. paista pannari (reilussa) 200 asteisessa uunissa keskitasossa tasalämmöllä 25-30 min. Kurkkaa pohjallekkin, että on paistunut sieltä kunnolla. Muista tarkkailla paistumista, ettei pannarista tule liian kuivaa/tummaa.Anna pannarin tekeentyä/jäähtyuä vähän ja leikkaa se sitten halutun kokoisiksi paloiksi Minä leikkaan 16 palaan. Irrota pananripalat pastalla paperista. Pohjalla on tahmeaa sokerista seosta, se kuuluu asiaa. Me syödään korvapuustipannari ihan tällaisenaan, ilman sen kummasempia lisäkkeitä. 

Pellillä on 8 dl maitoa tehty peruspannari, missä on mausteena myös kardemummaa ja sen päälle lorotellaan makuseos. Oli tarkoitus kokeilla, millaista tulee, jos kardemummankin laittaisi voi-sokeri-kaneliseokseen, mutta unohin. Kardemumma tahtoo painua pannarin pohjalle, kuten ahvenanmaan pannarissakin. 

Makuraitaseoksessa on voita, fariinisokeria, kanelia ja vehnäjauhoja.

Makuseoksen rakenne voi muuttua, kun se on kulhossa, mutta siitä ei tartte välittää. Sekottaa sen vaan sekaisin ja lorottelee/annostelee lusikalla tasasesti pannarin pinnalle.

Ja sitten vähän sotkee makuraitoja vedellen tikulla tai harukan piikeillä tai vaikka veitsellä. Ei sitten pohjaa myöten, ettei leivinpaperi rikkoonnu.

Pannari paistetaan (reilussa) 200 asteessa 25-30 min

Vaikka samalla ohjeella tämäkin tehty, on ihan eri näköinen.... tämä on muistaakseni versiota 2 ja tähän laitoin ihan vähän enemmän jauhoja mitä peruspannariin. Peruspannarissahan jauhojen määrä on puolet nesteen määrästä tilavuusmittoina. 

Tämä pannari on kokeilusta 1. Tässä on enemmän jauhoja mitä ohjeeseen laitoin. Hyvää oli tämäkin, mutta oli vaan jämäkämpää. Jotkut tykkäävät tymäkämmästä pannarista, me enemmän pehmoisesta, vähemmälla jauhoilla tehdystä. Tähän pannariin laitoin leivinjauhetta 1 tl, mutta sillä ei oo mitään merkitystä pannarissa, kyllä rakenne/kupliminen tulee nesteen, jauhojen ja munien suhteesta.

Meille korvapuustipannari tuli jäädäkseen, pannareista kun tykätään.

Kun maanantaina tein karjalanpiirakoita varten riisipuuron ja taikinankin valmiiksi tiistaita varten, empä muistanut ollenkaan 20.10 vietettävää piirakkapäivää. 

Netin kertomaa piirakkapäivästä: Kyseessä oli järjestyksessään vasta toinen virallinen piirakkapäivä, sillä Leipätiedotus lanseerasi tämän suomalaista piirakkaperinnettä juhlistavan teemapäivän ensimmäisen kerran vuonna 2025.

Päivän tavoitteena on nostaa valokeilaan suomalaisten rakastamat suolaiset ja makeat piiraat. Vuoden 2026 Piirakkapäivän teemoissa korostui erityisesti ruokaisien piirakoiden suosion ja kulutuksen vahva kasvu. Erilaiset helposti mukaan otettavat piirakat, kuten kauppojen paistopisteiden riisipiirakat, ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten suosittuina välipaloina.

Vaikkei piirakkataikinan teossa kauaa menekkään, teen sen monasti valmiiksi jo ed päivänä. Ihan vaan omien käsikipujeni takia. Laitan taikinan pussiin, taputan levyksi ja jääkaappiin. Tässä taikinassa on kahdenlaisia ruisjauhoja, kun käytin niitä mitä kaapissa oli. Taikinan ainesuhteina käytän itelleni vakiintunutta ohjetta. 

Rukiiset karjalanpiirakat -> kuoritaikina

(20 - 25 jopa 30 pientä kpl)

2 dl kylmää vettä

1 tl suolaa

2-3 rkl öljyä tai muuta rasvasulaa

½ dl vehnäjauhoja (tai tämäkin ruisjauhoja)

noin 4½ dl ruisjauhoja

Nyt ajelin kuoret pulikalla, kun en kauhean paljoa tehnyt. Sai pastakone olla hyllyssä. Puuroa keitin 5 litran kattilallisen täyteen, mutta siitä syötiin iltapuurot ja loput meni piiraisiin. Riisi oli jotain erilaista puuroriisiä, tuntui ettei puuroudu ollenkaan. 8 dl raakaa riisiä laitoin ktuohon kattilalliseen puuroa.

Minä paistan piirakat niin että uuni on täysillä. Minulla se tarkoittaa 300 astetta ja laitan vielä kiertoilman päälle ja testauksieni perusteella paistan piirakat meidän uunissa alimmalla tasolla, niin ei tartte uunissani peltiä käännellä, eikä paistotasoa muuttaa.

Piirakat kastoin paiston jälkeen aika voisessa voi-vesiseoksessa, mihin laitoin vähän suolaakin.

Kyllä se eka piiras maistuu aina parhaimmalta, eikös vaan?

Josko ennen joulua sitten tekis isomman määrän piiraita?

Heti tämän sitruunarahkamurupiirakan perään tein toisen kokeilun sitruunarahkamurupiirakasta pikkasen eri ohjeella. Tämä jälkimmäinen oli nykyiseen makuuni enemmän. Siruunaisempi ja kohotusaineena käytin vaan leivinjauhetta ja nesteeksi pohjaan laitoin maustamattoman juoksevan jogurtin.

Joskus, kunhan teen tätä vielä uudemman kerran, voisi kokeilla vieläkin paksumpaa rahkakerrosta ja vaikka vieläkin enemmän sitruunaisuutta. Lisäsokeria (sitruunarahka on kauhean makeaa) en laittanut yhtään täytteeseen ja siltikin piirakka oli ihan riittävän makeaa meille. Reilu sitruunaisuus syö makeutta.

Nyt syötiin tätä mansikkasosekastikkeen kanssa, enkä siihenkään laittanut yhtään lisämakeutta. Pienen sitruunamehulorauksen olisin sosekastikkeeseen laittanut, mutta sitruunoita ei enää kotona ollut. Minusta oli herkullinen yhdistelmä. Sosekastikkeen voisi tehdä myös esim säilykepersikasta tai aprikoosista tai minusta mansikka-persikkayhdistelmä on myös ihanaa. 

Jos ei täytteeseen halua käyttää sitruunarahkaa, voi tietenkin käyttää maustamatonta rahkaa reilusti sitruunalla maustettuna + sokeria oman maun mukaan.

Alla olevalla ohjeella valmistui tämän postauksen sitruunarahkapiirakka ja tällä ohjeella teen siis jatkossakin. Vaikka ei tuo kokeilu 1 piirakkakaan huonoa ole.

Sitruunarahkamurupiirakka

(pellillinen, minulla pellin koko 34x37 cm)

Muruseos

8 dl vehnäjauhoja

3 dl sokeria 

4 - 5  tl leivinjauhetta (laitoin isomman määrän)

2 tl vaniljasokeria

250 g voita sulatettuna

pieni ripsaus suolaa (= max ½ tl)

_____________________

Pohjamuruseokseen lisätään:

(pohjamuruseos on yllä olevalla ohjeella tehty muruseos - 4 dl muruseosta, mitkä laitetaan pinnalle)

2  isoa kananmunaa 

2 dl maustamatonta jogurttia (tai piimää) 

Rahkatäyte:

600 g eli 3 prk sitruunarahkaa

2 isoa kananmunaa

yhden ison sitruunan mehu ja hennosti ohueksi raastettu kuori  

(sokeria..... minä en laittanut lisäsokeria yhtään ja oli meille ihan riittävän makeaa piirakkaa)

Pinnalle: 4 dl muruseosta

Valmistaminen:

Lämmitä uuni 175 - 200 asteeseen.

Valmista muruseos: Sulata voi kulhossa. Sekoita kuivat aineet keskenään ja nypi tai sekoita ne voisulan kanssa murumaiseksi seokseksi. Sekoita niin kauan, että muru on pientä.

Ota sivuun 4 dl muruseoksesta piirakan pinnalle laitettavaksi.

Tee pohjataikina: Sekoita loppuun muruseokseen kananmunat sekä jogurtti. Huom! ei haittaa vaikka taikinaan jää pieniä "murukokkareita." Jos taikinaa sekoittaa liian pitkään, etulee siihen sitkoa ja valmis pohja on vähän "kumimainen."

 Levitä taikina leivinpaperilla (minä laitan 2 päällekkäin) vuoratulle uunipellille ihan reunoille asti.

Tee täyte: Sekoita rahkatäytteen ainekset keskenään. Maistele täytettä, että se maistuu riittävän sitruunaiselle. Levitä rahkatäyte raakan pohjan päälle.

Ripottele sivuun laittamasi muruseos piirakan pinnalle tasaisesti, ihan reunoille asti.

Paista uunin keskitasolla noin 25 –35 minuuttia, kunnes pinta on kauniin värinen. Piirakka kupruilee paistuessaan ja jäähtyessään, se kuuluu asiaan. Varo paistamasta piirakkaa turhan kuivaksi. Anna piirakan jäähtyä täysin kylmäksi. Minusta tämä on parhaimmillaan tekeydyttyään jääkaapissa/viileässä seuraavaan päivään. 

Halutessaan tämän kanssa voi tarjota esim kylmää mansikka- tai jotain hedelmäsosekastiketta.

Taikinasta näkyy, että siihen jää helpolla pieniä murukokkareita. Valmiissa piirakasse ne ei tunnu. Ajatuksena on se, ettei taikinaa kannata vaivata kauheen paljon.Jos vaivaa paljon,  silloin se toki tulis tasaiseksi, mutta valmiin piirakan pohjaan tulee tällöin sitkoa ja sitä ei haluta tähän. Kenties joskus kokeilen ohjeen vielä yhdellä rahkapurkillisella enemmän??

Piirakka menossa uuniin.

Nyt paistoin piirakan tarkoituksella hieman vaaleammaksi ja kun ei ole soodaa taikinassa, tulee paistosta tasaisempi. MInä tykkään, että rahkatäyte saa vähän näkyä väleistä. Jos haluaisi peittää koko pinnan, pitää muruseosta ottaa noin 5 dl.

Minusta tämä oli herkkua.

Kauheen kauan sitten tehtiin paljonkin rahkamurupiirakkaa. Vanhassa ohjeessa ainekset olivat laseina. Esim täältä löytyy sellainen vanha ohje. Noissa vanhoissa ohjeissa käytetään rasva kovana, mutta mehevämmän lopputuloksen saa, kun rasvan sulattaa. Tämän ohjeen pohjana on taatusti ollut kaikkien kotileipureiden tuntema maisemakahvilan piirakka eri versioina. Nyt jo pitempään on ollut ajatuksena tehdä sitruunaista rahkamurupiirakkaa käyttäen sitruunarahkaa ja nykyisin laitan täytteeseen kananmunaa.

Tämän postauksen piirakka on kokeilusta 1. Kokeilu 2 tulee aika pian, sillä joitain muutoksia haluan piirakkaan tehdä, jotta se on täysin oman maun mukaista. Hyvää tämä oli maisteluraadin mielestä tällaisenaankin, siksi sen laitan tännekkin jo nyt. 

HUOM! Tässä linkki toiseen vastaavaan piirakkakokeiluuni. Nykyiseen omaan makuuni tämä kokeilu 2 piirakka on mieluisampaa. 

Alla olevalla ohjeella valmistui tämän postauksen sitruunarahkamurupiirakka.

Sitruunarahkamurupiirakka

(pellillinen, minulla pellin koko 34x37 cm)

Muruseos

8 dl vehnäjauhoja

3 dl sokeria 

3 tl leivinjauhetta

1 tl ruokasoodaa

2 tl vaniljasokeria

250 g voita (tai margariinia) sulatettuna

pieni ripsaus suolaa (= max ½ tl)

_____________________

2/3 muruseokseen lisätään:

1 kananmuna (joissakin vastaavissa ohjeissa on 2 kpl)

2 dl piimää (tai jogurttia tai kermaviiliä)

Rahkatäyte:

600 g maitorahkaa (minulla oli nyt 400 g sitruunarahkaa ja 200 g vaniljarahkaa, ens kerralla koko määrä sitruunarahkaa)

2 kananmunaa

½ dl sokeria (jos laittaa maustamatonta rahkaa ja maustaa seoksen reilummin vaan sitruunan kuorella ja mehulla, saa sokerimäärä olla ainakin 1½ dl)

2 tl vaniljasokeria

puolikkaan sitruunan mehu ja hennosti ohueksi raastettu kuori  (olisi saanut laittaa enemmän kumpaakin, vaikka oli sitruunarahkaa)

Pinnalle: 1/3 muruseoksesta

Valmistaminen:

Lämmitä uuni ihan vähän vajaaseen 200 asteeseen.

Valmista muruseos: Sulata voi kulhossa. Sekoita kuivat aineet keskenään ja nypi tai sekoita ne voisulan kanssa murumaiseksi seokseksi. Sekoita niin kauan, että muru on pientä.

Ota sivuun noin kolmasosa (1/3 = 3 hieman kukkuraa dl) muruseoksesta piirakan pinnalle laitettavaksi.

Tee pohjataikina: Sekoita loppuun muruseokseen (2/3) kananmuna sekä piimä.

 Levitä taikina leivinpaperilla (minä laitan 2 päällekkäin) vuoratulle uunipellille ihan reunoille asti.

Tee täyte: Sekoita rahkatäytteen ainekset keskenään. Maistele täytettä, että se maistuu riittävän sitruunaiselle. Levitä rahkatäyte raakan pohjan päälle.

Ripottele sivuun laittamasi muruseos piirakan pinnalle tasaisesti.

Paista uunin keskitasolla noin 25 –35 minuuttia, kunnes pinta on kauniin värinen. Piirakka kupruilee paistuessaan ja jäähtyessään, kuuluu asiaan. Varo paistamasta piirakkaa turhan kuivaksi. Anna piirakan jäähtyä täysin kylmäksi. Minusta tämä on parhaimmillaan tekeydyttyään jääkaapissa/viileässä seuraavaan päivään. 

Halutessaan tämän kanssa voi tarjota esim kylmää mansikka- tai jotain hedelmäsosekastiketta.

Pohjataikina kannattaa jakaa pellille useampaan kohtaan, niin on helpompi levittää.

Pohja levittetään ihan reunoille asti.

Raakan pohjan päälle levitetään rahkatäyte, sekin ihan reunoille asti.

Ja vielä muruseos pintaan mahdollisimman tasaisesti levittäen.

Kypsän piirakan pitää antaa jäähtyä kunnolla ennen syömistä. Minusta parasta ihan jääkaappikylmänä joko ihan tällaisenaan tai jonkin sosekastikkeen kanssa.

Porkkanapiirakkaa tein vasta ekan kerran tälle syksylle. Ohjeena on itelleni vakiintunut ohje ja se löytyy täältä. 

Nyt tein tällaiset muutokset. Laitoin vähän enemmän porkkanaraastetta, kun sitä oli niin reilusti tehtynä. Suurin muutos maullisesti oli se, että käytin kuorrutukseen sitruunatuorejuustoa. Minusta tuli ihanan makuinen kuorrutus. 

Ja ihan ekan kerran mittasin tuorejuuston ja voi-aokerivaahdon lämpötilat mittarilla, ettei kuorrutus juoksettuisi. Teossahan tärkeää olis se, että ainekset ovat saman lämpöisiä, eikä yhdistämisen jälkeen enää vatkata voimakkaasti. Meille piisaa kuvien mukainen ohuempikin kerros kuorrutusta, enkä laita sitä edes kauhean makeaksi. Makeutta voi kuorrutuksen tomusokerimäärällä venkslata mieleiseksi. 

Liitän tämän postauksen loppuun tekoälyn antamat vinkit onnistuneeseen kuorrutukseen.

Tekoälyn antamat vinkit onnistuneeseen kuorrutukseen ja jos kuorrutus juoksettuu, miten sitä voi yrittää korjata. Ei tässä mitään uutta ja ihmeellistä ole, mutta ompahan koottuna asiat.

• Voi: Käytä aina oikeaa voita (ei margariinia tai levitteitä), sillä se jähmettyy jääkaapissa kauniisti ja antaa parhaan rakenteen.
• Tuorejuusto: Valitse täysrasvainen tuorejuusto (esim. Philadelphia tai Creme Bonjour, rasvaa vähintään 20–30 %). Kevyt- ja maustamattomat tuotemerkit, joissa on korkea vesipitoisuus, juoksettuvat huomattavasti herkemmin.

1. Ota ainekset ajoissa huoneenlämpöön: Voin on oltava täysin pehmeää, mutta ei sulanutta. Ota sekä voi että tuorejuusto pöydälle vähintään 1–2 tuntia ennen leivontaa.
2. Vatkaa ensin voi ja pölysokeri: Laita pehmeä voi ja pölysokeri (sekä mahdollinen vaniljasokeri) kulhoon. Vatkaa ne sähkövatkaimella tai yleiskoneella kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi (noin 3–5 minuuttia). Tässä vaiheessa saat vatkata voimakkaasti.
3. Notkista tuorejuusto erikseen: Pyöräytä huoneenlämpöinen tuorejuusto nopeasti lusikalla tai haarukalla notkeaksi omassa rasissaan tai erillisessä kulhossa.
4. Yhdistä ainekset varovasti: Lisää tuorejuusto voi-sokerivaahdon sekaan. Älä enää käytä sähkövatkaimen täyttä tehoa. Kääntele tuorejuusto sekaan nuolijalla tai pyöräytä sähkövatkaimen alimmalla teholla vain sen verran (noin 10–20 sekuntia), että massa on juuri ja juuri tasaista.

• Korjaus: Lämmitä kulhon pohjaa joko asettamalla se hetkeksi lämpimään vesihauteeseen tai puhaltamalla kulhon kylkeen hiustenkuivaajalla samalla varovasti sekoittaen. Kun voi hieman pehmenee, massa tasoittuu uudelleen silkkiseksi.

• Korjaus: Laita koko kuorrutuskulho jääkaappiin noin 15–20 minuutiksi, jotta rasva jähmettyy uudelleen. Ota kulho jääkaapista ja sekoita kuorrutus varovasti nuolijalla tai lusikalla tasaiseksi (älä käytä sähkövatkainta).

Kuten olen jo aikaisemminkin usein todennut, en ole mikään pro kampanisuasioissa. Olen tykästynyt näihin nyt vasta mummeli iässä ja tykkään kokeilla eri ohjeita. Yleensä valitsen ohjeita missä on taikinassakin sokeria (kaikissa ohjeissa ei siis ole ollenkaan sokeria), kermaviili tai piimä nesteenä, leivinjauhe kohotusaineena ja kohtuumäärä korkeintaan soodaa, sillä näissäkään en sen mausta tykkää. Itellemme kun teen, laitan useimmiten sokeria pinnalle ja joskus kaneliakin. Ja sakarien määrällä ei ole mulle mitään merkitystä. Välillä teen isompia ja toiste taas pienempiä. Siitä en tingi, että rasvana pitää olla ehdottomasti voi. Ja suolaa taikinassa ripsaus. 

Kampanisujen ohjeita löytyy blogistani jo aika monta ennen tämän postauksen ohjetta. Kaikilla näillä olen tehnyt useamman kerran.

Elvin kampanisut 

Kampanisut (kohotusaineena vain sooda)

Kampanisut (kermaviili, sooda kaneli-sokeria päällä)

Nyt taas halusin tehdä eri ohjeella ja aika monta ohjetta plärättyäni päädyin alla olevaan ohjeeseen. Ekalla kerralla tein ohjeen mukaan, paits että vähensin suolan määrää ja onnenksi tein niin, koska siltikin näistä tuli omaan makuuni siinä rajalla olevia, että ovatko turhankin reilusuolaisia? Varmaankin käytetty suolakin vaikuttaa. Minä käytän hienoa merisuolaa. 

Näissä kampanisuissa voi ja kuivat ainekset nypitään ja siihen yhdistetään neste. Mitään ei vatkailla. Joissakin aikaisemmin käyttämissäni ohjeissa käsketään vatkata rasva ja sokeria ja jossain ohjeessa ne käsketään vain sekoittaa. 

Minä tein alla olevan ohjeen 2x, mutta laitan tuohon alemmas pienemmän ohjeen. Minulla 2x taikinasta tuli noin 50 kpl kookkaita kampanisuja.

Alla olevalla ohjeella valmistuivat tämän postauksen kampanisut. 

Kampanisut

(minä tein nyt isoja kampanisuja. 11 cm x 6 cm ja reilun paksujakin ja ohjeella tehden tuli 25 kpl)

Taikina:

7 dl vehnäjauhoja (kermaviilin määrästä riippuen voi joutua lisäämään vähän)

1 dl sokeria (tällä määrällä ei tule kovin makeita, minä laitan ens kerralla vähän enemmän)

 ½ tl suolaa (Alkuperäisessä ohjeessa oli 1 tl, onneksi vähensin jo 3/4 tl ja sekin oli rajalla omaan makuuni onko liikaa. Vertasin nyt aikaisemmin käyttämiini ohjeisiin ja niissä suolamäärä on ½ tl tämän kokoisessa taikinassa ja sen määrän laitan jatkossa)

1 tl soodaa

3 tl  leivinjauhetta

250 g voita (muista nostaa voi pehmenemään huoneenlämpöön)

1½ - 2 dl  kermaviiliä (minulta jäi laittamatta noin 2 rkl 2 dl purkista, mutta ens kerralla laitan nekin ja lisään pikkasen jauhoja)

Lisäksi tarvitaan hienoa sokeria ripoteltavaksi kampanisujen pintaan ennen paistoa (halutessaan)

Valmistaminen

Mittaa kaikki taikinan kuivat ainekset kulhoon ja sekoita ne sekaisin. Lisää pehmeä voi ja nypi/hiero käsin seos ryynimäiseksi seokseksi. Lisää kermaviili ja sekoita taikinaa sen verran, että se on tasaista. Ihan vaan käsin purselemalla. Kun taikina ei tartu käsiin, on se valmista.

Kampanisujen muotoiluun on parikin eri tapaa. Minä teen useimmin niin että kaulitsen taikinan hellästi (tai taputtelen taikinan käsin) levyksi jauhotetulla pöydällä tasaiseksi, paksuus ½ cm - 1 cm, riippuen kuinka muhkeita valmiista kammoista haluaa. Leikkaan ((pitsaleikkuri, taikinapyörä tai ihan vaan veitsi) paperista leikatulla pitkällä suikaleella (nyt tein 11 cm x 6 cm….tulee isot kampanisut) kampanisut suorakaiteen mallisiksi. Pitkälle sivulle leikkasin viillot (nyt tein 3 viiltoa) nostin kampanisut pellille. Minä laitan aina tällaisiinkin 2 leivinpaperia päällekkäin pellille helpottaakseni paistoa. Kampanisun sakaroita voi hieman aukaista pellillä niin halutessaan. Sakarat paistuvat keskeltä vähän paremmin, jos taivuttaa kampanisun kaarelle. Minä en nyt taivutellut. Jos  tykkää laittaa sokeria, niin sitä ripottelee yksittäisten kampanisujen pintaan tai jo pöydällä, kun on leikannut kampanisut muotoonsa. (Joissain ohjeissa käsketään kampanisut voidella kevyesti vedellä ja sitten vasta ripotella sokeri, mutta en ole nykyisin katsonut vesivoitelua tarpeelliseksi.)

(Toinen tapa muotoilla kampanisut on tällainen: Pyöritä taikinasta pötkylä pöydällä ja litistä se käsin haluttuun paksuuteen (reilu ½ cm - 1 cm), ripottelee halutessaan sokeria pintaa, ja paina vielä hieman pötköä, niin sokeri pysyy ja sitten vaan leikkaa halutun kokoiset kampanisut ja taivuttaa niitä kaarelle, jos siitä mallista tykkää.

Tekeepä kampanisut millä tavalla tahansa, paistetaan ne kuumassa uunissa aika nopsaan. Monissa ohjeissa on paistolämpö 250, mutta mullase oli tälle taikinalle liian korkea lämpö, joten alensin lämpöä vähän. Paistoaika on 7-10 min koosta, kampanisun paksuudesta, uuninlämmöstä ja taikinan kovuudesta/pehmeydestä riippuen. Kannattaa seurata paistoa, etteivät kärvähdä. Me tykätään tummaksi paistuneista, joten nämäkin paistoin meidän maun mukaisiksi.

Kuvassa näkyvän leivinpaperisuikaleen avulla leikkasin kampanisut. Leivinpaperin koko on 11 cm ja merkkasin kynällä siihen toisen mitan 6 cm. Näin sain leikattua kaikista suht saman kokoisia. 

Näistä tulee siis isoja kampanisuja. Vielä sokeria pintaan. Minusta on siistimpää ripotella sokeri jokaisen kampanisun pintaan pellillä mitä koko levylle pöydälle. Makuasia tämäkin. Ja kaikkihan ei laita sokeria olenkaan. Pellillä on 2 leivinpaperia päällekkäin. Näin kampanisut saavat paistua uunin keksitasossa koko ajan, Uunini paistaa täräkästi pohjasta. 

Minä tein siiss ohjeen 2x, siksi kuvassa paljon kampanisuja.

Kaikki ei näistäkään tykkää. Mullakin on tuttuja, jotka sanovat ettei nämä maistu millekkään. Minusta taasen ovat ihania, kun maistuu voi ja pieni makeus ja suola.

Olen lähiaikoina tehnyt monia eri makuisia makeita piirakoita käyttäen samaa ohjetta ja muunnellen sitä hieman mausteiden, täytteen muna- ja  jauhomäärän ja tietenkin makua antavan raaka-aineen suhteen. Tämä ohjehhan on se minkä minä ainakin olen ekana nähnyt Kakkukatrin tileillä. En tiedä onko hänen käsialaa, vai jostain otettu. 

Tälleen minä tein tämän postauksen omena-rahkapiirakan.

Omena-rahkapiirakka

(piirakkavuoka, halkaisijaltaan 28cm)

Pohja:

125 g sulatettua voita (voi jäähdyttää vähän, ei pakollista)

1 dl sokeria

1 kananmuna

3 dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja 

1 tl leivinjauhetta

ripsaus suolaa

Täyte:

500 g  maitorahkaa (minulla oli nyt maustamatonta rahkaa 2x250 g prk, mutta osaksi sopisi myös sitruunarahka)

1 dl sokeria

2 - 3 kpl isoja kananmunia (nyt laitoin 3 kpl, kun munat eivät olelet isoja ja koska laitoin paljon omenatäytettä, olen tehnyt piirakkaa myös 2 munalla eri täytteillä)

2 tl vaniljasokeria

___________________

noin 5 dl pieniä omenakuutioita (minulla kotimaisia happamia ja kuorin omenat, koska kuori ei ollut kaikissa enää virheetön)

2-3 rkl sokeria (minulla oli happamia omenoita ja laitoin isomman määrän)

2-3 tl kanelia (isoin määrä maistuu jo ihan reilusti piirakassa)

Valmistaminen:

Tee ensin pohja: Sekoita sulatettu voi, sokeri ja kananmuna keskenään.

Sekoita kuivat aineet (vehnäjauhot, perunajauhot, ripsaus suolaa ja leivinjauhe) keskenään ja lisää seos muiden aineiden joukkoon. Sekoita tasaiseksi. Taikina on löysää, älä lisää jauhoja. Ja se voi tuntua rasvaiselta, mutta siitäkään ei tartte välittää. 

Voitele piirakkavuoka rasvalla tai laita siihen rypistetty leivinpaperi (minkä avulla saat piirakan siirrettyä kätevästi kokonaisena pois vuoasta). Laita taikina vuokaan ja taputtele/levitä tasainen pohja ja nosta myös korkeat reunat taikinasta. Tällä ohjeella tehden, tulee valmiin piirakan pohjasta aika paksu, kun piirakkavuoan halkaisija on 28 cm.

Tee täyte: Sekoita maitorahkan joukkoon sokeri, kananmunat ja vaniljasokeri. Ja kaada täyte raakan pohjan päälle.

(Kuori) ja kuutio omenat pieniksi kuutioiksi ja sekoita niiden joukkoon sokeria ja kanelia. Ripottele omenakuutiot rahkatäytteen päälle tasaisesti joka kohtaan, ihan reunoille asti.

Paista piirakkaa uunin keskitasolla noin 175 asteessa noin 40 – 55 minuuttia.

Piirakkavuoan materiaali ja koko sekä uunin lämpötila vaikuttavat paistoaikaan, tarkkaile piirakkaa jo 40 minuutin kuluttua, jotta saat mieleisen paistotuloksen. Täyte voi olla ihan pikkasen höllyvää keskeltä, kun piirakan ottaa jäähtymään, se kyllä jämäköityy jäähtyessään.

Minusta tämä piirakka on ehdottomasti parhaimmillaan tekeydyttyään jääkaapissa hyvin suojattuna seuraavaan päivään, jolloin pohjakin ehtii mehevöityä. 

Raaka pohja ja rahka-munatäyte.

Sekoitin omenakuutiopiden sekaan kanelia ja sokeria. Minä kuorin kotimaiset omput, kun ei kaikiss aollut kuori enää ihan priimaa.

Piirakka menossa uuniin. Noin175 astetta 50 min molemmin puolin. Täytettä on paksulti ja varsinkin jos täytteeseen laittaa 2 munaa, ei kannata hötkyillä paiston kanssa.

Valmiin piirakan pitää antaa malttaa jäähtyä ihan kylmäksi, mieluiten jääkaappikylmäksi. Ja jos piirakan antaa tekeytyä jääkaapissa yön yli, se vaan mehevöityy.

Hyvää oli, vaikka valkoinen täyte ei ollutkaan vielä ehtinyt täysin jäähtymään, kun ekan kerran tätä maistelin. Ei tarvinnut meidän mielestä kastikkeita tms kaveriksi. 

Rahka-herukkapiirakan ohje on täällä ja vadelma-rahkapiirakan ohje löytyy tästä linkistä.