Dave kyläpaikassa tiirailemassa lintulaudalla olevia syöjiä. Kyllä oli vilinää ja viskettä, myös sisällä kuvan oton jökkeen, kun Dave olis halunnut tehdä lähempää tuttavuutta lentelijöiden kanssa.

Mamma luulee etten minä enää pääse hyppäämään tähän pöydälle. Ne laittavat aina papan sisäkengät piiloon minulta tänne ylös, vaan minä nousen tähän, jotta saan nuuhkittua papan kenkiä. Muutaman kerran on mamma kylläkin yllättänyt minut tästä ja ihmetteli, miten minä olen tuonne päässy. No hyppäsin, kummakos taito tuo nyt on.

Välillä me käydään mamman kanssa papan töissä. Siellä on hyvä, kun saa juosta rallia ympäriinsä ja ääni kaikuu. Tunnen olevani vähintäänkin dobermanni.  Tosin mamma sanoo, että mulla on kyllä ihan riittävän iso ego muutenkin. Mitähän se meinaa? Mähän oon vaan pieni mäyräkoirapoika.

 

 

Ei kerrota mammalle, mutta nää sukat ovat oikein hyvät. Yhtään ei palella pakkasella tassuja ja pysyvätkin hyvin noilla rinkuloilla laitettuna. Mamma kyllä uhkas kokeilla Mustiosta ja Mirristä ostettuja tossuja uudemman kerran. Nyt ne ovat saaneet olla komerossa lepäämässä, kun en suostunut viime talvena liikkumaan ne jalassa.

Kyläpaikassa on ihanaa, kun sieltä löytää aina välillä kaiekenlaisia puuhapusseja. Mamma ryökäle oli haukan lailla hakemassa minut heti pois puuhapussin ääreltä. Olis vaan ollu siellä kaupoilla kauemman aikaa. Kyllä me Sipen kanssa pärjätään.

Takkatulta odotellen, ei palvelusväki hoida hommiaan ajallaan.

Pappa teki minun "pissipuun" tykö mulle ihan oman polun, ettei tartte lumessa pimeellä hyvppiä Minä en tykkää pimeästä. Lumesta kylläkin. Kiitos pappa, oot ihana.