Italian pata on mulle nostalginen ruokalaji sillä kanssasyöjä teki mullesitä lähes 20 vuotta sitten ekana ruokalajina, tosin hän teki sen silloin helpoimman kautta eli Italian pata-aineksista... vaan hyvää se oli sillon ja maistuu vielä nytkin. Tämä Italian pata tehtiin ihan ite alusta lähtien. Kattelin ohjeita netista ja kovin on isoja eroja muutamissa aineksissa muutoin samankokoisissa ohjeissa. Tomaattimurskaa käsketään joissakin ohjeissa laittamaan tämän kokoiseen määrään 800 g ja meille ainaskin se olis ihan liian tomaattista. Lyhyen spaghetin määrän muutin kans isommaksi, kun näytti ettei ruoassa olis ollu muuta kun jauhelihaa. Jolloin tietenkin nestettä pitää lisätä reilusti jne... joten ihan pieniä muutoksi siis tein Yhteishyvän ohjeeseen. Jokainen pähkäilköön ihan ite, että haluaako tehdä oikein lihaisaa vähemmällä makaronilla vai mimmosta.....
Tässäpä ohje muokattuna, kuten minä ruoan tein (suluissa vertailuja alkuperäiseen ohjeeseen)
Italian pata
400 g naudan jauhelihaa
1 iso keltasipuli
2 pulleaa valkosipulinkynsi
500 g prk tomaattimurskaa (alkuperäisessä ohjeessa yrttimaustettua 370 g prk + 2 rkl tomaattipyrettä)
5 - 6 dl vettä (lisäile tarpeen mukaan kypsymisvaiheessa) (alkuperäisessä ohjeessa 2-3 dl)
1 lihaliemikuutio
suolaa
yrttejä (laitoin kuivattua oreganoa ja basilikaa....pitsamausteseoskin passaa ihan hyvin)
mustapippuria myllystä
noin 4 dl rakettispagettia (alkuperäisessä ohjeessa vain 2 dl)
200 g herne-maissi-paprikaseos (pakaste)
Pinnalle hienonnettua persiljaa ja tuoretta basilikaa
Paahda jauheliha pannulla. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynsi ja lisää ne pannulle ja anna pehmetä. Kaada seos kattilaan ja lisää joukkoon tomaattimurska, vesi, liemikuutio ja muut mausteet ja spagetti Anna padan kypsyä 5-10 min ja laita sitten herne-maissi-paparikaseos mukaan ja kypsennä kunnes spaghetti on kypsää. Lisää kypsymisen aikana tarpeen mukaan lisää vettä. Tarkista ruoan maku ja samalla kypsyys. Ripottele annosten pinnalle hienonnettua persiljaa ja tuoretta basilikaa
Meillä ei tykätä kauhean löysästä pataruoasta, vaan vettähän on helppo kypsymisvaiheessa lisäillä oman mielen mukainen määrä. Sen verran pitää nestettä kuitenkin olla, että makaroni pääsee kypsymään.
Tällaista oikein vihreää salaattia syötiin punaisen padan kanssa. Onneksi salaatit alkavat viimenkin olla kasvatuslaatikoissa sen kokoisia, että niitä raaskii ottaa. Tässä salaatissa ei ole muuta kuin kahdenlaista vihreää salaattia, auringonkukan versoja, vesikrassia, kurkkua ja vihreitä rypäleitä
Kommentit