Tähän postaukseen tulee todella järkyttävän paljon kuvia leivän teosta + muustakin ihanasta mitä leivinuunissa päivän aikana valmistui ystäväni kotona. Olkoon ystäväni nimi tässä postauksessa vaikka Irmeli. Mitään tarkkaa ohjetta ei tällä kertaa leipätaikinaan tule, sillä se tehtiin vuosien aikana tuomalla näppituntumalla.

Jo pidemmän aikaa oli ollut puhetta erään ystävän kanssa, että menisin hänelle jonakin arkivapaanani ruisleivän tekoa kattelemaan... nuorempana olen paljonkin leipää tehnyt, vaan nyt lähivuosina paljon harvemmin.  Joskohan nyt tulisi kotonakin tehtyä ruisleipää, kun sain Irmeliltä hyvää hapatinta itsellenikin.

CIMG0731-normal.jpg

Oltiin sovittu Irmelin kanssa että olisin heillä aamulla 07.00. Vähän jälkeen 06 läksin köröttelemään Violalla, vaan sen verran matkaan men aikaai, jotta just radiossa sanottiin kellon olevan 7, kun tulin Irmelin pihaan. Touhukas emäntä tuli ovelle vastaan leipomisessu jo edessään ja ihan selvästi oli jo kovat poltteet päästä taikinan kimppuun. Minä vaihdoin pikaisesti vaatteet ja sitten ruvettiin hommiin...

Irmelillä on tällainen oikea puinen leipätaikinan tekoon tarkoitettu astia....mää sanon tuota leipäkorvoksi. Irmeli on saanut korvon äidiltään tupaantuliaislahjana 33 vuotta sitten. Irmeli oli tehnyt leivän juuren ( vetä, ruisjauhoja ja hapatin ) valmiiksi jo edellisenä päivänä ja hyvin olikin bakteeritoiminta lähtenyt käyntiin .... juuri kupli ja tuoksui ihanan happamelle.

 

CIMG0733-normal.jpg

 

 

 

CIMG0734-normal.jpg

Veteen liotettua hiivaa Irmeli laittoi juureen kaikelta varalta....

 

CIMG0737-001-normal.jpg

...ja tietenkin suolaa. 1 rkl suolaa litralle nestettä.

 

CIMG0739-normal.jpg

Vähän laitettiin taikinaan vehnäjauhoja hiertimellä sekoittaen...

 

CIMG0741-normal.jpg

Vaan sitten pitikin jo alottaa aamujumppa.... ruisjauhoja lisättiin silmämääräsesti ja samalla keskusteltiin mimmosesta taikinasta kumpainenkin leipänsä tekee/on tehnyt. Mullahan taikina tietty on jämäkämpää...

 

CIMG0742-normal.jpg

...vielä sai vähän lisätä jauhoja.

Irmeli ei ollut kuullutkaan semmosesta tavasta, minkä äiti mulle on opettanut n.47 vuotta sitten....eli taikinan alustamisvaiheen loppupuolella vieressä on aina kylmää vettä sisältävä astia ja siinä kättä/käsivartta kastetaan, niin eipä taikina yhtään tartu enää käteen ja nyrkissä olevalla kädellä tehtynä tulee niin kauniita "kuoppia" taikinaan ja kuuluu ihana nakse...

 

CIMG0743-normal.jpg

No nyt on jo hyvä...

 

CIMG0746-normal.jpg

Siitä oltiin samaa mieltä, että taikina irrotetaan reunoista kekomaiseksi...lähtee helpommin kohoamaan...vähän ruisjauhoja päälle estämään pinnan kuivahtamista.

Ja siitäkin oltiin yhtä mieltä, jotta risti kuuluu taikinan päälle tehä. Irmeli teki sen käden syrjällä ja minut äiti opetti  tekemään sen ihan veitsellä leikaten....sitten kun risti on auennut, on taikina sopivasti kohonnut leipien hieromista varten.

 

CIMG0758-normal.jpg

Irmeli kohottaa taikinan kodinhoitohuoneen lattialla, missä on lattialämmitys päällä...

 

CIMG0753-normal.jpg

Uunikin tietty piti laittaa sopivassa välissä lämpenemään....

 

CIMG0757-normal.jpg

Uunin lämpiämisen aikana taikina kohoaakin sopivasti ja ehtiihän siinä paljon muutakin tekaista samalla.... kuten esim. ohrarieskoja.

 

CIMG0762-normal.jpg

Irmeli tekaisi rieskataikinan suit sait nopsasti.  Rieskaan tuli tällä kertaa vain kylmää vettä, suolaa ja ohrajauhoja. Minä laitan joskus heiman vehnääkin sekaan ja jotain kohotusainettakin, vaan nyt Irmeli oli pomo.

 

CIMG0763-normal.jpg

Hyvä että silmiä ennätin räpsäyttää, kun Irmeli jo oli rieskat leipassut...

 

CIMG0765-normal.jpg

 

Taikinapalloset kaulitaan ohuiksi rieskoiksi ja pistellään...Irmelillä on tuollainen oikea vempainkin millä pistellään, minun pitää tyytyä haarukkaan....

 

CIMG0767-normal.jpg

On Irmeli ennenkin rieskoja tehnyt, sen verran sutjakkaasti homma eteni...

 

CIMG0768-normal.jpg

 

 

CIMG0772-normal.jpg

Ennen rieskojen uuniin panemista, piti uuni tietenkin puhistaa ja antaa sen hetken siisntyäkkin...

 

 

 

CIMG0775-normal.jpg

.... entisaikaan kotona tämä vaihe tehtiin havuluudalla (mikä kasteltiin veteen), vaan Irmeli puhistaa arinan tuollaisella harjalla ja yllättävän hyvin kuulemma harja kestää....

 

CIMG0776-normal.jpg

Sitten menivätkin rieskat uuniin....

 

 

CIMG0778-normal.jpg

 

CIMG0781-normal.jpg

Ja muutaman minuutin kuluttua tuli näin ihanan näköisiä rieskoja uunista....pitkälle ei hötkyilemään saa lähteä, etteivät rieskat kärvähdä uunissa....rieskat laitettiin pyyhkeiden alle pehmenemään.

 

CIMG0787-normal.jpg

Pienellä lautasella on helppo annostella taikinaa sopiva määrä leipään....näin kotioloissa ei tule taikinaosiota punnittua.

 

CIMG0788-normal.jpgCIMG0795-normal.jpg

Irmeli hallittee kahden leivän pyörittämisen yhtä aikaa.... tämä on semmonen vaihe, jotten minä sitä ole oppinut, vaikka satoja leipiä olen tehnyt. No, kaikkea ei voi osata....

 

CIMG0797-normal.jpg

Oli kyllä helpon oloinen taikina leipoa....

 

CIMG0791-normal.jpg

Sitten tuleekin taas muisteluja....

 

CIMG0793-normal.jpg

Kun leipää pyöritetään, niin että tulee oikein terävä huippu leivän keskelle, niin minulle äiti on kertonut sen tarkoittavan että saa teräväpäisen, hoksaavan ja viisaan miehen. Ja voin kyllä sanoa omalla kohdallani sanonnan toteutuneenkin. Irmelille taasen leivan terävä huippu merkkaa sitä että saa rikkaan miehen..... niin tai näin, niin jottain se merkkaa.

 

CIMG0800-normal.jpg

Sitten meijän tavoissa tuli taas eroavaisuus.... minut on opetettu aina tekemään leivän päälle tekijän sormien jäljet....samalla leipä siunataan ja kun sormen jäljet eivät enää näy, on leipä sopivasti kohonnut ja voidaan pistelyn jälkeen laittaa uuniin.

 

CIMG0801-normal.jpg

Irmeli laittaa leivät teräväpäisinä kohoamaan ruisjauhotetulle pöydälle liinojen/pyyhkeiden/vällyjen alle. Siinä ne saavat kohota rauhassa, kunnes pinta on hämähäkin seittimäisesti halkeillut ja niitä sormen jälkiä ei enää näy....

 

CIMG0806-normal.jpg

 

 

CIMG0808-normal.jpg

Tässä välissä leipurit saivat hetken hengähtää ja nauttia lämpimästä ohrarieskasta oikean voin ja kylmän maidon kera. Olipas taivaallista. Miten voikaan vedestä, ohrajauhosta ja suolasta saaha tuollaista herkkua aikaiseksi.

 

CIMG0817-normal.jpg

Rieskan maistelun lomassa puhuteltiin Kotiruoka-kirjat, niin entiset painokset....se vanha mikä mullakin on ( olen saanut sen vuonna 1976 lahjaksi harjottelutalon rouvalta) ja tämä uusin versio. Irmeli kertoi ostaneensa kaikille tyttärilleen kirjat opiksi ja hyödyksi.

CIMG0821-normal.jpg

Oikein kuumassa uunissa  ennen leipien paistoa Irmeli kypsensi vielä perunoitakin....voi herttileit sentään, kun olivat hyviä voin kanssa. Samanmoisia mitä lapsena pellolla nuotion hiilloksessa paistettiin.

 

CIMG0849-normal.jpg

Yhet perunat syötiin jutustelun lomassa....

 

CIMG0823-normal.jpg

Kaiken tämän aikana olivat leivät keittiön pöydälle kohonneet sopivasti....nätti hämähäkin seittimäinen repeily sen kertoo...

 

CIMG0828-normal.jpg

Tähän leipään minä olin painanut omien sormien kuvan, vaan eipä ne juuri enää erotu, joten leivät ovat valmiita uuniin...

 

CIMG0834-normal.jpg

Päivä oli tekemisen ja jutustelun lomassa valjennut ja ulkona paistoi jopa aurinko, kuten tästä kuvasta näkyy.

 

 

CIMG0835-normal.jpg

Ennen leipien uuniin laittamista Irmeli viskasi uunin pohjalle karkeaa suolaa ja niiden hyppelystä näki tottuneella silmällä lämmön olevan sopiva leiville. Hmmmm tokihan minäkin sen huomasin/näin.... hyppeli ne, vaan enpä tiennyt miten korkealle suolarakeiden pitää hypätä, jotta lämpö olis se noin 200 astetta...

 

CIMG0831-normal.jpg

Irmeli pistelee leivät sukkapuikolla.....pistelee miksi? No siksi, ettei tule kohokuorisia leipiä.

 

 

CIMG0837-normal.jpg

Leipälapiolle leivän siirtäminen on aina vähän jänskä paikka....varsinkin kun leivät ovat hyvin kohonneet.... Irmelillä on vuosien kokemus, joten ei tarvinnu tätäkään vaihetta jänskättää...

 

CIMG0838-normal.jpg

Leivät olivat aika isoja, joten ne paistettiin kahdessa erässä... lähes tuntihan siinä mennee, kun leipä paistuu kypsäksi. Muutama leipä ehti pöydällä kohota turhan paljon, vaan senhän saa korjattua sillä, jotta leipasee leivän uudelleen muotoonsa ja kohottaa sopivasti....

 

CIMG0842-normal.jpg

Kypsä leipä on kokoonsa nähden kevyt, kunnon paistopinta siinä pittää olla ja kun pohjasta rennolla ranteella kumisuttaa, kuuluu ontto ääni (samanlainen mitä kumisuttaessa ommaa päätäni.... minäkö tosikko?)

 

CIMG0844-normal.jpg

 

 

 

CIMG0858-normal.jpg

Leivät kapaloitiin jäähtymisen ajaksi monilla pyyhkeillä/liinoilla, jotta kuori pehmenee.

 

CIMG0853-normal.jpg

Jossain välissä Irmeli kiehautti ihanaa kermaista lohikeittoakin ja sitä syötiin lautaselliset rieskapalan kanssa.

 

Uuniin meni myös kypsymään iso astiallinen kaalilaatikkoa, minkä tekemiseen minäkin sain osallistua. Ja kuulemma koirien ruokia ainakin uunin jälkilämpöön Irmeli vielä laittoi hautumaan minun poistuessani iltapäivällä kotimatkalle.

Mukaan kotia Irmeli pakkasi minulle muutamia leipiä ja kotosalla vasta huomasin saaneeni myös  ohrarieskojakin mukaani. Arvatkaapas miten huumaava leivän tuoksu Violaan ( on siis autoni  nimi) levisi.... pelkkä tuksu = namskis!

 

CIMG0866-normal.jpg

Kanssasyöjäkin sattui olemaan vielä kotosalla myöhäisellä iltapäivän lounaalla. Leikkasin leipää ihan vaan maisteltavaksi, vaan siinä pöydän äärellä istuskellessamme hupeni lähes puolisko ruisleipä ja iso rieska kokonaan.... päivän leipäkiintiö täyttyi ruhtinaallisesti, kuten muinakin lähipäivinä. On se vaan niin eri makuista tuo kotitekoinen leipä mitä kaupan leivät ovat. Hapattimen laitoin kotosalla pakastimeen ja sieltä se pääsee käyttöön joskus kevään aikana.

Olipas ihana leivän tuoksuinen päivä Kiitos Irmeli.