Menneen viikon puuolessa välissä sain mieluisan soiton siskoltani, että pitkästä aikaa tulisivat meille käymään. Kesän aikana nähtiin useammin mitä monasti muutoin (asuvat noin 370 km päässä), vaan kaikki tapaamiset olivat vähemmän iloisissa merkeissä. Kerta vieraita tulossa, niin sehän tarkoittaa sitten sitä, että leipomaan pääsen. Aika oli vaan vähän kortilla, joten helpoilla mentiin.

Eräitä hauskan näköisiä pullia oli tehnyt mieli jo pitkään kokeilla, lähinnä minulle uutta mallia. Teinpä sitten vielä torstai iltana litran pullataikinan kohoamaan, vaikka aika väsy jo oli kaikista päivän touhuista.

Näiden kivojen pullien mallin näin ekan kerran täällä, missä ne on nimetty maailman kauneimmiksi korvapuusteiksi. Todella kauniita pullia ovat, mutta minusta nuo eivät ole korvapuusteja. Te jotka seuraatte blogiani, tiedätte että olen jukuripää asian suhteen. Kaikki kanelipullat eivät ole korvapuusteja. Ainoastaan ne korvatillikan malliset, niiden tekotavalla ei ole merkitystä, ainoastaan mallilla.

Kokeilin alkuperäisellä tavalla pullien tekoa, vaan minulla olisi tullut ihan liian isoja pullia ja jotenkin tapa tuntui minulle hankalalta, joten muutin tekotapaa. Kokeilkaa te tuota alkuperäistäkin mallia, voihan olla, että koettekin sen helpompana. Minun pullat eivät oikein lankakerää muistuta, vaan jotain sykeröä.

Pullataikina

1 litra maitoa (tai vettä tai näiden sekoitusta, tai vaikkapa vesi-kermaseosta) 

100 g tuore hiivaa tai  4 pss kuivahiivaa (sunnuntai)

4-5 dl sokeria

2 kananmunaa

1 rkl = 3 tl suolaa (joskus jopa hieman enemmänkin, riippuen mitä pullaa teen)

vähintään 2 rkl jauhettua kardemummaa ( eli  2 Meiran 8 g pussia)

250 - 300 g rasvaa (yleensä voita, mutta hätätingassa margariinikin menee)

vehnäjauhoja ( käytän puolikarkeita vehnäjauhoja ja näitä en koskaan mittaa, sillä jauhomäärä riippuu niin monesta asiasta mm mitä pullia tekee, jauhojen kosteus%, mitä vehnäjauhoja käyttää jne.)

Kohota/lepuuta taikinaa vähän aikaa ja leivo sitten halutun mallisiksi pulliksi.

Kohota pullat hyvin.

Voitele kananmunaseoksella ja laita sokeria pinnalle.

Paista 200-225 asteisessa tavallisessa uunissa keskitasossa 15-20 min mm halutusta paistopinnasta, pullien koosta, uunin lämpötilasta yms riippuen.

Tässä siis alkuperäinen tapa tehdä lankakeräpullia.

Koin itselleni turhan hankalaksi tämän tavan, vaan kokeilkaas te jotka pullaa teette. Ja tuosta nyt vaan sitten keritään pullasäikeet rullaksi, kuten lankakerää kieputetaan. leikkauspinta ulospäin, näin kaneli näkyy ja tulee paistopintaakin enemmän pullaan. Lankakerä saisi olla hiieman löysähkö, niin pulla pääsee kohoamaan paremmin.

Tämän näköisiä alkuperäisellä ohjeella tehdyistä lankakeräpullista tuli paiston jälkeen.

Kyllä minä vielä tälläkin tavalla kokeilen tehdä lankakeräpullia. Pitää vaan tehä lyhyemmän säikeet ja vähän löysempi rulla.

Tässä se tapa, millä minä suurimman osan pullista tein.

Kaulitsin kohonneesta taikinasta ohuen levyn, levitin voisulaa, kanelia ja sokeria levylle. Leikkasin taikinapyörällä "housusuikaleet" eli yläpäästä 2 suikaletta on kiinni toisissaan ja sitten vaan taas kerin rullalle, kieputin ynpäriinsä kanelinen pinta mahdollisimman paljon päälläpäin ja liitoskohta lopussa pullan pohjapuolelle. Minulla tuli kaikista pullista eri näköisiä, vaan eipä tuo syöntiä ole haitannut.

Tässä yhteispotretti kaikista keristä.

Ihan ekaksi tein taikinasta 2 pellillistä voisilmäpullia. Näissä on vaan kohonneet pyöreät pullat voideltu kananmunaseoksella, painettu kovaa voita pieni kuutio jokaiseen pullaan ja rasvan päälle laitettu 1 tl hienoa sokeria. Ei muuta. Hyviä olivat ilman vaniljan makuakin.

Osasta kohonnutta pullataikinaa tein 2 pientä omenapalabostonia. Täytteenä levyssä on vaan omenapalatäytettä ihan sellaisenaan. Omenapalatäytteessä on mausteena reilusti kanelia ja sitruunaa. Jos oikein kanelisesta tykkäisi, voisi tuohon täytteen päälle vielä ripotella kaneliakin päälle. Makeus kyllä piisaa tuollaisenaan. Minä laitoin täytettä reilusti, mutta vähempikin piisaisi. Sitten vaan levy rullataan, leikataan paloiksi ja laitetaan palat pystyyn vuokaan. Palojen ympärille pitää vaan muistaa jättää kohoamistilaa passelisti.

Laitoin vuokiin paperit, jotta saan ne helposti irti. Nämä vuoat ostin paikalliselta kirpparilta ihan muutamalla eurolla ja heti pääsivät käyttöön. Vasemmalla oleva pitkulainen vanhan mallinen alumiinikakkuvuoka paistaa paljon vaaleammaksi mitä oikalla oleva pinnoitettu vuoka.

Omenapalabostonit kohosivat pitkään ja hartaasti ja paitoin ne ihan viimeisinä. Pintavoitelut ja sokeria päälle ja paistumaan +175 asteiseen tavalliseen uuniin alimmalle tasolle kunnes ovat kypsiä. Aikaa menee bostonpullan koosta riippuen 30-50 min. Minulla nämä paistuivat lähes 40 minuuttia.

Näistä tulikin ihanan tahmaista ja mehevää bostonpullaa.