CIMG9290.jpg

Ihan aina vuosikymmeniä sitten en oikein ole ymmärtänyt wilhelmiinojen makuun, vaan mieli on muuttunut. helppotekoisia ja maukkaita pikkuleipiä. Taikina muuntuu muuhunkin muotoon.

Sokerimäärän olen jo vähentänyt 2 dl -> 1½ dl ja ensi kerralla kokeien vieläkin pienemmällä määrällä. Makeutta piisaa kyllä 1½ dl määrällä. Jauhomäärää piti hieman tarkistella kriittisesti, vaan en sitten tekovaíheessa muistanutkaan. Kaikkialla missä tämä ohje on, on jauhoja 5 dl, vaan jos laittaisi vähän enemmän, tulisiko rakenne vieläkin enemmän oikeiden wilhelmiinojen oloinen (minusta sokerimäärän pienennys vie jo sitä kohti), jos se on tavoitteena.

Pintä on tuollainen, koska painelin pinnan haarukalla ennnen paistoa. Jos wilhelmiinat leikkaisi suoraan, tulisi pinnasta oikeiden wilhelmiinojen tapainen.

Wilhelmiinat   ( n. 40 kpl )

200 g voita
1½ dl sokeria (jos tykkää kauhean makeasta laita 2 dl, vaikuttaa myös rakenteeseen. Minä laitan ensi kerralla vieläkin vähemmän)
1-2 rkl siirappia (laitoin 2 rkl)
1 keltuainen
5 dl vehnäjauhoja (tämä hyvä määrä, ensi kerralla koetan rakenteen takia vähän isompaa määrää)
1 rkl vanilliini- tai vaniljasokeria
2 tl ruokasoodaa
 
Vatkaa pehmeä voi, sokeri ja siirappi vaahdoksi.
Lisää keltuainen ja vehnäjauhot, joihin on sekoitettu vanilliinisokeri ja ruokasooda. Sekoita taikina hyvin sekaisin (vaikka ihan käsin) 
Paista lyhyt koetanko. Samalla voit kokeilla osaan tankoa haarukkapainallusta. Juu, minä paistan aina pikkuleipätaikinasta koekakun, vaikka ohje olisi kuinka moneen kertaan tehty ja tuttu. Saatikka sitten, jos ottaa ohjeen ekan kerran käyttöön. Koekakku paistetaan sen mallisena, mitä on tekemässäkin. Kun olet todennut taikinan olevan ok....
 
Leivo taikinasta 4 - 5 tankoa mitkä mahtuvat pituudeltaan kahdelle  pellille, myös päihin pitää jäädä leviämistilaa. Jätä reilusti tilaa tankojen väliin, sillä ne leviävät paistettaessa.
 
Paista pikkuleipätangot noin 175-asteisen uunin keskitasolla 15-20 minuuttia kauniin ruskeiksi. Tarkkaile paistumista, uunit kun paistavat niin erilailla. Kun pikkuleipätanko on hyvän ruskea, nosta pelti pois uunista.
 
Leikkaa tangot heti uunista ottamisen jälkeen (sahateräisellä )leikkuuveitsellä noin 3 1/2 cm:n levyisiksi viipaleiksi (joko suoraan tai hieman vinottain) ja anna niiden jäähtyä kunnolla ennen pakkaamista.

CIMG9248.jpg

Ekaan pellilliseen tein taas kokeilun. Jätin yhden taikinatangon litistämättä haarukalla ja katsoin miten taikina käyttäytyy. Minusta tuli nätimpiä, kun painoi haarukalla kuvion. Jos pikkuleivät leikkaisi vielä suoraan, niin olisivat vieläkin enemmän oikeiden wilhelmiinojen oloisia. Ens kerralla kokeilen pikkasen isommalla jauhomäärällä, ihan rakenteen takia. Joka paikassa on tämä sama ohje ja siinä on 5 dl jauhoja, mutta tuliskohan vieläkin enemmän aidon oloisia vähän jämäkämmästä taikinasta?

CIMG9286-002.jpg

Ylempänä olevaa tankoa en ole painanut mitenkään. Tässä kuvassa näkyy ero. Mistä sitten itse kukin tykkää?

CIMG9256.jpg

Minusta nämä haarukalla painetut olivat ehottomasti kauniimpia.

CIMG9263.jpg

Wilhelmiinataikinaa oli oikein helppo pyöritellä myös palloiksi, Pallot pellille leivinpaperin päälle ja pieni painallus matalammaksi, joko tasaisella tai minä halusin tehdä näihinkin haarukkapainalluksen. Levisivät oikein nätisti uunissa.

CIMG9273.jpg

Jonkun mielestä leikatut pikkuleivät eivät ole riittävän juhlavia juhlaan. Minusta kauniit, hyvän makuiset wilhelmiinat voidaan laittaa vaikka kuinka hienoon juhlaan.Toki wilhelmiinataikina taipuu myös muuhun muotoon. Noista pyöreistä vois tehä vaikka täytettyjä pikkuleipiä., kastaa osa suklaaseen, spritsata koristeita jne.

CIMG9280.jpg

Minä tykästyin kovin näihin pyöreisiinkin pikkuleipiin. Sokeria ei oo pakko laittaa päälle, vaan nätisti se siihen passaa.

CIMG9276.jpg

Tässä on tuplataikinasta tehdyt pikkuleivät. Muutamia päistä leikattuja pikkuleipiä piti heti maistella. Hyviä olivat näinkin, pienennetyllä sokerimäärällä (ensi kerralla vielä vähemnnän) ja ohjeessa olevalla jauhomäärällä (ensi kerralla kokeilen lisätä vähän jauhoja)

CIMG9300.jpg    

 CIMG9307.jpg

Mieltääkö meistä jokainen wilhelmiinan tangosta leikatuksi pikkuleiväksi, vai voiko tehdä muun mallisia?