Vappumunkkeja nämä eivät vielä ole, vaan munkkeja on tullut paistettua monasti pieniä määriä alkuvuodesta.

Ylimmässä kuvassa olevat solmumunkit ovat meillä nykyisin suosittu munkkimalli. Joko kanelisokerissa tai pelkästään sokerissa kieritettyinä.

Näiden kuvien kaikki munkit on tehty suurinpiirtein alla olevilla ainesuhteilla vesipohjaiseen, ei kananmunaa, reilusti kardemummaiseen taikinaan. Kardemummattomasta taikinasta kokeilin viime vapun alla, vaan kyllä meille pitää munkissakin olla kardemumman makua. Välillä kyllä teen edelleenkin munkitkin ihan tavalliseen maitopohjaiseen, kananmunalliseen ja reilun mausteiseen pullataikinaan.

Munkit

(minä teen pienehköjä munkkeja 60-70 kpl)

Taikina

1 litra vettä

100 g  hiivaa ( tuore)

3 -3½ dl sokeria

2½ - 3 tl suolaa (joissakin ohjeissa on suolaa ihan hirveän vähän esim 1 tl/litralla nestettä, vaan me kaivataan suolaisuutta taikinaan, joten laitan lähes saman verran mitä pulliin)

2 rkl jauhettua kardemummaa

200 g sulatettua voita ( tai margariinia)

vehnäjauhoja -> pehmeä taikina (1,8 - 1,9 kg)

Munkkien paistamiseen esim rypsiöljyä

Sokeroimiseen hienoa sokeria

Valmistaminen:

Tee munkkitaikina ja anna sen kohota/levätä vedottomassa lämpimässä paikassa peitettynä 15-20 min.

Hiero pikkupullat (munkkiaihiot) tai muotoile muun malliset munkit ja laita ne leivinliinan/öljytyn paperin (eivät tartu alustaan kohotessaan, kun pehmiävät) päälle kohoamaan hyvin peitettyinä. (Älä käytä jauhoja paljoa pullien pyörityksessä, jotta rasva ei kuohu munkkien keiton aikana.) Olen nähnyt joidenkin käyttävän sitäkin tapaa, että kun taikinan on hieronut tangoksi ja se on paloiteltu, niin munkki muotoillaan reikämunkiksi ilman pullaksi pyöritystä. Noidenkin munkkien lopullinen ulkonäkö oli hyvä ja säästää aikaa tekemisessä.

Laita öljy kuumenemaan viimeistään nyt.... laita astiaan ( pata, kattila)  noin 10 cm korkeudelta öljyä. Kokeile öljyn kuumuus pienellä palalla munkkitaikinaa tai ihan mittarilla. n. 170-180 on passeli lämpötila munkkien paistamiseen.

Tee kohonneisiin munkkiaihioihin sormilla keskelle reiät. Minä laitan etusormet pullasta läpi ja pyörittelen munkkia ilmassa. Tai reijän voi tehdä laittamalla sormen pullan keskeltä ja pyörittämällä pullaa pöytää vasten.  Tai tekee reijän painamalla jollakin pienellä pyöreällä. Tapoja on erilaisia. Minä taidan ensi kerralla kaulita taikinan levyksi ja ottaa siitä lä'tkät ja keskelle reikä esim tyllan päällä tms. Tulee tasakokoisia, toisaalta saahan munkeissakin näkyä käsintehty jälki.

Annä vielä munkkien kohota rinkilöinä hieman.

Paista munkkirinkilät molemmin puolin öljyssä (laita ekaksi paisumaan se kohonnut puoli), valuta liika rasva pois (siivilä/lävikkö/paperin päällä), sokeroi munkit (minä teen tämän ihan kulhossa käsin oikein hienolla sokeirlla)

Jos sokeri ei tartu munkkeihin, voi siihen olla monta eri syytä.

Esim kierityssokeri  on liian rasvaista. Munkit kannattaa valuttaa hyvin ennen sokerointia. Jotkut vaihtavat sokerin kesken sokeroinnin, minä teen niin että otan vain vähän sokeria kulhoon ja kun se on käytetty, lisään sokeria vähän sekaan, joten sellaista rasvaista sokeria ei ollenkaan kerry. Kaikilla hienoilla sokereilla voi muinkeja sokeroida, mutta kyllä hienonmpijakoiset tartuvat helpommin. Myös munkin paistopinta vaikuttaa, miten sokeri siihen tarttuu. Eli jos munkin paitsaa pinnaltaan liian kuivaksi/tummaksi, voi siihen olla haastavampaa saada tarttumaan sokeri.

Nykyisin teen usien näitä pötkylämunkkeja/poikamunkkeja. Eli näissä on siis  vaan taikinalevy mikä leikataan suikaleiksi, kohotetaan ja paistetaan. Kaikki pötkylämunkit eivät vatupassa suorassa aina pysy, vaan ei se meitä haittaa.

Yleensä teen ison keskireijän rinkilämunkkeihin, mutta nöihin halusin pienen reijän.

Kanelimunkkeja tulee nykyisin aina tehtyä, niin itselle kuin ystäväperheillekkin. Niin myös tulevaksi vapuksi ensi viikolla.

Täältä löytyy toisenlaisten kenlimunkkien malli, missä kaneli on täytteessä, kuten puillissa.

Solmumunkkeja. Tulispa pian kesä, niin pääsis munkitkin paistamaan ulkona.