Tämän 6 säikeellä letitettävän pitkomallin kokeilu on ollut mielessä jo pitkään ja viimeinkin sain sen kokeiltua. Tosin taikinani oli pikkupullia varten tehty, joten pitkoihin olis voinu olla vähän jämäkämpi taikina. Valmiiden pitkojen muotokaan ei ole mikään kovin pro, mutta jospa jo ens kerralla olis tasasempia. Vähän löysemmäksi sais tämän mallin tehä mitä minä tein. Näiden minun valmiiden pitkojen repeily ei johdu huonosta kohotuksesta tai voitelusta, vaan pitkon tiukkuudesta. Harjotellaan, harjotellaan...

Tähän malliin tarvitaan siis ihan tavallista pullataikinaa levänneenä/kohonneena. Hierotaan 6 säiettä, joista muodostetaan 3 paria. Ja sitten vaan letitetään kolmella, kuten hiuksiakin. Tärkeää on, että parin säikeet eivät kietoudu/kääntyile, vaan pysyvät koko letityksen ajan paikoillaan parinsa vieressä. Jospa yläkuva selventäisi asiaa.

Tällä letitysmallilla tulee aika litteä itko. Minusta pitko kannattaisi kohentaa pitkiltä sivuilta, kuten yläkuvan oikealla oleva pitko on tehty. Näin pitkoon saa hieman enemmän korkeutta. Olen kyllä hieraissut kämmensyrjällä pitkon loppuosan kiinni, mutta kuvan oton jälkeen vielä sitä vähän nipistelin kiinni. Ite en tykkää kääntää loppuosaa pitkon alle, ettei loppuun tule paksumpaa kohtaa.

Hyvin kohonneet pitkot voidellaan kananmunaseoksella ja koristellaan hienolla- tai raesokerilla tai/ja mantelilastuilla/rouheella ja paistetaan 175 - 200 (monissa ohjeissa paistolämpö on 200, mutta minun uunissa se on kyllä ihan liikaa, pullapitko tummus liikaa pinnalta ja jäis raakaksi sisältä) asteisessa uunissa 20-30 min pitkojen pulleudesta riippuen ja paistokypsyydestäkin riippuen. Monet tykkäävät herraskaisesta pitkosta eli sellaisesta mikä on hieman tinttanaa sisältä.

Kuvittelin tekeväni pieniä siroja/kapeita pitkoja, vaan taas tuli näin pulleita. Näköjään ottavat aina mallia tekijän muodoista. (Minä teen yleensä litran taikinasta 8 pitkoa 50 cm uunin pelleille.)

Ehottomasti teen toistekkin tällä letitysmallilla pullapitkoja/leetoja /lettivehnäsiä/nisuja.