Valmistaminen
Kuori ulkomaiset omenat (kuten minä tein). Kotimaiset voi käyttää kuorimattomina, jos tykkää kuoresta. Leikkaa omenat kahtia ja poista siemenkota. Viipaloi omenat oikein ohuiksi (siis muutaman millin paksuisiksi) viipaleiksi. Lisää omenoiden sekaan sitruunasta puristettu mehu (estää tummumista ja toki antaa myös makua) ja sekoita sekaisin.
Valmista taikina: Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Vatkaa munat ja sokeri hyväksi vaahdoksi ja lisää vaahtoon voisula ja maito. Sekoita jauhot ja leivinjauhe ja siivilöi ne taikinaseokseen ja sekoita taikina tasaiseksi. Yhdistä omenapiipaleet ja taikina samaan astiaan (kummin päin vain) ja sekoita niin että taikina kostuttaa kaikki omenaviipaleet. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun piirakkavuokaan (tai oikein hyvin voideltuun piirakkavuokaan tai pitkulaiseen leipävuokaan) Tasoita omenaviipaleiden pintaa ja ripottele mantelilastut pintaan.
Paista leivonnainen 175 asteisessa uunissa tasalämmöllä (uunin alaosassa) 50-60 min. Tarkista kypsyys tikulla -> ei jää kosteaa taikinaa ja omenat tuntuvat oikein pehmeiltä. Anna kakun jäähtyä täysin kylmäksi ja laita se sitten suojattuna jääkaappiin. Tarjoa kylmänä esim vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa. Me kyllä tykättiin lämmitää tätä hieman mikrossa paloiksi leikkaamisen jälkeen.
Minä laitoin mantelialstuja reilusti, jotta ei jäänyt pieniä määriä taas kaappiin.
Kuvassa mantelilastut näyttävät aika tummilta, vaan ei ne luonnossa oleet... uunista oton jälkeen mantelilastut ovat rapsakkaita, mutta pehmenevät säilytyksen aikana. Ens kerralla kun teen tätä, kokeillaan millaista tämä on vastapaistettuna haaleana. Nyt laitoin jääkaappiin yöksi ohjeen muakisesti.
Tehdään ehdottomasti uudemmankin kerran. Hyvää oli se, ettei ole kauhean makeaa. Meidän makunystyrät vaativat kyllä nuo ohjeeseen lisäämäni lisämaut. Hieman haastava tästä on leikata siistejä palasia, mutta jos ei siitä välitä, niin kyllä tämä on ihan varteenotettava versio kokeiltavaksi muiden hieman erilaisten omenaleivonnaisten joukossa.
Jos olis paljon päärynöitä, voisin kokeilla samalla periaatteella tehtävää päärynäversiota.
Kommentit