Tällaisen moottoroidun pastakoneen sain jo joitakin vuosia sitten. Käyttämättömänä oli viime joulun alle pakkauslaatikossaan, vaan sitten viimein onneksi päätin kokeilla tätä. Vuosikausia olen veivattavalla pastakoneella isommat määrät piirakoiden kuoria tehnyt, mutta kyllä tämä sähkökäyttöinen oli ja on ihan eri luokkaa.

Joulun alla tein noin 300 piirakkaa noin puolen päivän aikana. Instaan laitoin silloin postauksen, vaan tänne näköjään on jäänyt laittamatta. 10 minuutissa teen sähköisellä pastakoneella noin 40 kuorta, kun lätkävaihe on tehty valmiiksi. Kanssasyöjä tämän mulle osti säästääkseen kipeitä käsiäni. Kova ääni tässä on, mutta muuten hyvä kone. Ja eihän kone kauaa ole aina kerralla päällä.

Kuoritaikinan teen yleensä samalla ohjeella ja sen ohje löytyy täältä.

Teen yleensä muutaman lätkän ja kokeilen pastakoneen säädöt sopiviksi. Nyt ajoin jauhotetun lätkän kerran 2 ja sarjatyönä isompi määrä sama vaihe (eka ajo tekee kuoren soikeaksi) ja sitten toinen ajo 4 laitettuna koneeseen pidempi sivu ensin. Mutta nuo säädöt pitää sovittaa aina taikinaan ja lätkään sopiviksi. 

Ruisjauhoja saa ja pitääkin käyttää reilusti kuorien tekovaiheessa, ettei tartu kiinni koneeseen.

Tuolla taka-alalla olevalla tarjottimella näkyy jo valmiiksi ajeltuja kuoria....minä siirryn niiden kanssa tekemään täyttövaiheen ison pakastimen päälle. Joskus laitan siihen leivinalustan, mutta nyt en laittanut.

Vanhempi väki varmaan muistaa vanhan sanonnan, että tekijän muodot näkyvät valmiissa piirakassa, joten minun tekemänä puuro näkyy ihan kunnolla piirakasta.

Uuni täysille (mulla 300 astetta) ja minä laitan vielä kiertoilman päälle, vaikka paistankin yhden pellillisen kerralla alimmalla tasolla, jotta pohjakin paistuu oikein kunnolla. Olen todennut helpoimmaksi tavaksi itselleni tämän paistotavan. Ei tartte käännellä peltiä, vaihdella peltien paikkaa yms. Heti paiston jälkeen kastelen piirakat voi-vesiseoksessa (tarpeen vaatiessa laitan ripsauksen suolaa seokseen). Jotkut laittavat voi-maitoseoksen, mutta minä teen edelleenkin oman karjalaissyntyisen edesmenneen äitini oppien mukaan.

Heti kuumana pitää sitten aina eka syödä, ennen kun piirakka ees pehmenee. Ja jos on semmonen, mistä jokin nurkka olis kärvähtänyt, minä valskaan aina itelleni sellaisen.

Eräs jo ehti minulta Instan puolella kysyä, että miksi sinä taas poltit piirakat? Joka tykkää vaaleammista, paistaa sellaisiksi, mutta me tykätään kunnolla paistetuista piirakoita.