Tässäpä helppotekoinen ja maukas arkiruokavaihtoehto. Pikkasen jänskätti, kun syömässä oli enemmän väkeä, enkä ollenkaan tiennyt syövätkö valkosipulia...

Netistä löytyy monia vastaavia ohjeita. Laitoin nestettä aika paljon enemmän mitä ohjeissa oli....meillä tykätään kosteista laatikoista ja jotenkin nuo perunat imivät yllättävän paljon kosteutta..... jopa niin että lisäsin kypsymisen aikana vähän eli minä käytin kaiken kaikkiaan 5 dl ruokakermaa tähän vuoalliseen. Monissa ohjeissa nesteenä oli myös lihaliemi, vaan minä laitoin ruokakerman pehmentämään makua. Pitää ens kerralla testata liemipohjainenkin...

Tällä kertaa minä tein laatikon näin....

 Valkosipulinen jauheliha-perunalaatikko

400 g naudan jauhelihaa

2 keskikokoista keltasipulia

suolaa  (laitoin 1 tl)

mustapippuria myllystä monta kierrosta

pitsamaustetta (laitoin 2 tl)

1 dl paseerattua tomaattia

1 pss = 750 g valkosipuliperunoita viipaleina (pakaste)

päällimmäisen perunakerroksen päälle vielä suolaa (laitoin n. ½ tl)

4-5 dl ruokakermaa

Päälle:

3 isoa tomaattia

n.3 dl juustoraastetta

Hienonna sipulit. Ruskista jauheliha ja sipulit paistinpannulla, lisää suola, pippuri, pitsamauste ja paseerattu tomaatti. Levitä puolet perunoista jäisenä uunivuokaan. Kaada jauhelihaseos päälle ja levitä se joka kohtaan. Lisää loput perunat pinnalle. Lisää ruokakerma vuokaan.Ripsauta vielä vähän suolaa päällimmäisen perunakerroksen päälle. Kypsennä ruokaa 200 asteisessa uunissa ½ tuntia ja laita sitten tomaattiviipaleet ja juustoraaste pinnalle ja jatka kypsentämistä vielä ½ tuntia. Tarkista ruoan kypsyys vuoan keskiosasta. Anna laatikon tekeentyä hetkinen annen tarjoamista.

Kotona leijailli aikamoinen valkosipulin tuoksu ruoan kypsymisen aikana, vaan itse ruoassa ei valkosipuli niin kauheasti maistunut. Oikein paljon valkosipulista tykkäävät voisivat vielä lisätä muutaman kynnen jauhelihaseokseen.

Minä tykästyin tähän helppoon laatikkoruokaan ja taatusti tehään toistekkin meitin huushollissa. Maistui myös kanssasyöjälle hyvin....ihan pikkasen laatikosta jäi ja se maistui vähintään yhtä hyvälle lämmitettynä (jos ei jopa vieläkin paremmalle...) Syöntivieraskin söi tätä ihan mukisematta....